Logitech G512 X - pika-arvio

Logitech G512 X on konkreettinen osoitus siitä, että vähemmän on joskus enemmän. Toukokuussa 2026 julkaistu näppäimistö pyrkii tavoittamaan samalla kertaa sekä pelaajat että vaativat käyttäjät, eikä molempiin suuntiin onnistuta kumartamaan samalla kertaa.

Yhtäällä malli pyrkii olemaan tämän hetken paras näppäimistö, sillä sen herkät taktiilikytkimet, premium-tiivistekiinnitin sekä muut toiminnot mahdollistavat joustavan käyttökokemuksen. Samalla se tähtää parhaiden pelinäppäimistöjen joukkoon huippulaadukkailla TMS-antureilla, HE-kytkimillä, monipistepainalluksella sekä G Hub -sovelluksen kustomointityökaluilla.

Käytännössä G512 X vakuuttaa vahvoilla mekaanisuudellaan sekä nopeilla analogisilla kytkimillään. Näiden välillä voi vaihtaa kädenkäänteessä, mikä mahdollistaa tarkan ja laadukkaan pelikokemuksen vaativassakin käytössä. Onpa myös mallin värikästä olemusta sekä laadukasta tukisovellusta syytä kehua.

Valitettavasti parhaan pelinäppäimistön titteli jää kuitenkin haaveeksi. Paitsi että mallin runko on kilpailijoitaan huterampaa muovia, olisimme myös halunneet Logitechin tarjoavan hieman enemmän 39 Dual Swap -kytkinpohjallaan. Teknologia kun ei ole täysin uutta, sillä esimerkiksi Glorious GMMK 3 Pro HE on tarjonnut jo aiemmin saman ja vieläkin parempana.

Hintalappua on myös vaikea sivuuttaa. Vaikka laite itsessään on monipuolinen ja tyylikäs, 200-230 euron välille asettuva hinta tuntuu liian korkealta. Markkinoilla on niin kilpailijoiden kuin Logitechin itsensäkin toimesta tarjolla sekä edullisempia huippumalleja että vielä aavistuksen tyyriimpiä lippulaivatuotteita.

Logitech G512 X - Hinta ja saatavuus

• Hinta: 199 € tai 229 €
• Julkaisupäivä: 2.5.2026

Logitech G512 X on saatavana kahdessa eri kokovaihtoehdossa. Näistä kookkaampi 98%-malli kustantaa Suomessa 229 euroa, kun taas pienempi 75-prosenttinen malli on saatavissa 199 eurolla. Molemmat mallit saapuivat Suomessa myyntiin toukokuun alussa 2026.

Tyyris hintalappu nostaa mallit lippulaivatuotteiden kastiin. Selkeimmät kilpakumppanit ovatkin Razer Huntsman V3 Pro TKL sekä SteelSeries Apex Pro TKL Wireless Gen 3, jotka tosin maksavat vielä hieman enemmän.

Logitechin uutuusnäppäimistön mukana tulee USB-C-USB-A-kaapeli langallista käyttöä varten. Sen lisäksi näppäimistön kaveriksi voi hankkia erillisen rannetuen, joka maksaa vajaat 50 euroa.

• Arvosana hinnasta: 3,5/5

Logitech G512 X - Tekniset tiedot

Logitech G512 X - Muotoilu ja ominaisuudet

• Yhdistelee tyylikkäästi mustaa ja violettia
• Materiaalivalinnat eivät vakuuta
• Hyvä asettelu

Logitech G512 X eroaa olemukseltaan valmistajan muista pelinäppäimistöistä. Siinä on persoonallista lisäväriä, sillä purppuranväriset Esc- ja nuolinäppäimet, oikeassa kulmassa olevat painikkeet sekä laitteen rungon sävyt tuovat mukavaa eloa kokonaisuuteen. Molemmat Logitech G512 X:n koot ovat saatavissa mustan ja violetin tai valkoisen ja mintun sävyissä. Halutessaan voi myös ottaa käyttöön värilliset näppäinsuojukset, joiden avulla kokonaisuudesta saa luotua yhtenäisemmän.

Kokonaisuus tuntuu persoonalliselta ja tyylikkäältä, joka sopi ainakin meidän pirtaan.

200 euroa maksavan näppäimistön kohdalla tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta, että laitteen runko on pääasiassa muovia. Siinä missä metallia hyödyntävät kilpailijat tarjoavat tukevan ja jämäkän näpyttelyalustan, Logitech G512 X:n kohdalla tämä jää haaveeksi.

Muovisuudessa on hyvät ja huonot puolensa. Se saa rungon taipumaan useasta eri kohdasta, mikä tekee G512 X:n olemuksesta selvästi verrokkeja halvemman oloisen. Lisäksi laitteella on painoa kilon verran, joten erityisen kevyestä tuotteestaan ei voida puhua.

Muilta osin muotoilu ja sitä myöten vaikutelma ovat paremmalla tolalla. Sormien alla ovat miellyttävät PBT-näppäinsuojukset, jotka tarjoavat hyvän tuntuman kirjoituspuuhiin. Lisäksi ne ovat kestävyydeltään tavanomaisempia ABS-hattuja paremmat, joten käytön jälkien siivoaminen ei näy näppäimistön pinnoituksessa yhtä nopeasti kuin joissakin tapauksissa.

Logitech tarjoaa G512 X:n kahdessa eri koossa, jotka ovat 75 % tai 98 %. Näistä ensin mainittu TKL-koko tarkoittaa numeronäppäimistöstä luopumista, jolloin kokonaisuus on selvästi pienempi. Saimme Suomessa juurikin tämän mallin syyniin, ja koko tuntuu monin tavoin hyvältä. Tosin kuten tässä tapauksessa tulee aina sanottua, numeronäppäimistön puuttuminen voi aiheuttaa ärtymystä silloin, kun näppäimistöä käyttää pelaamisen lisäksi myös työkäyttöön. Mikäli epäilet tarvitsevasi numeronäppäimet mukaan, kannattaa suosiolla valita 98-prosenttisella koolla varustettu isompi malli.

Muilta osin erot jäävät kuitenkin pieneksi, sillä muut painikkeet ovat onneksi käytössä. Painikkeiden sijoittelu on vain hieman tiivistetympää.

Valitsipa kumman tahansa kokovaihtoehdon, näppäimistön oikeassa yläkulmassa on kaksio violettia tai limenvihreää pyöritettävää säädintä. Oletuksena ne säätävät taustavalaistusta sekä äänenvoimakkuutta, mutta kumpaankin saa Logitechin G Hub -sovelluksen avulla asetettua erillisen toiminnon.

Selustassa on omat erikoisuutensa. Takaosassa sijaitsee odotetusti USB-C-väylä langallista käyttöä varten, mutta sen rinnalla on kaksi painiketta. Näistä ensimmäinen tarkistaa mahdolliset analogiset kytkimet tukisovellusta varten, kun taas toinen käynnistää Game Mode -pelitilan. Selustan keskiosassa on lisäksi säilytyspaikka yhdeksälle Gateron KS-20-kytkimelle sekä SAPP-silikonirenkaalle. Viimeksi mainitut ovat hyödyllisiä mikäli haluaa asettaa mukautetun aktivointipisteen analogiselle kytkimelle.

Selustan säilytyslokero on näppärä ja oivaltava idea, jonka soisi yleistyvän näppäimistömarkkinoilla.

Näppäimistön pohjassa on pienet tassut käyttömukavuuden lisäämiseksi. Kirjoituskulman kohotus auttaa arjessa paljon, mutta sen tukevuus ei ole aivan niin hyvä kuin voisi hintalapun perusteella odottaa.

Logitechin G Hub -tukisovellus tarjoaa työkalut näppäimistön kattavaan kustomointiin. Sen avulla voi säätää kaikkea RGB-valaistuksesta painikkeiden ohjelmiintiin ja aktivintipisteestä monipistepainallukseen. Aktivointipisteen etäisyyden voi säätä 0,1 ja 4,0 millimetrin välillä juuri itselleen sopivaksi.

RGB-valaistus on melkoisen kirkas, minkä lisäksi kustomointi mahdollistaa poikkeavien sekä hauskojen värimaailmojen luomisen.

• Arvosana muotoilusta ja ominaisuuksista: 3,5/5

Logitech G512 X - Suorituskyky

• Oletuksena mekaaniset kytkimet...
• …jota voi vaihtaa HE-kytkimiin pelikäyttöä varten
• Langallisuudesta miinusta, 8K-päivitysnopeudesta plussaa

Logitech G512 X:n kyky yhdistää mekaanisen ja analogisen näppäimistön hyvät puolet on harvinainen näky. Markkinoilla ei vastaavia vaihtoehtoja liiaksi ole, sillä lähinnä Glorious GMMK 3 Pro HE on tarjonnut aiemmin vastaavanlaisen kokemuksen. Logitechin kannalta onkin harmi, että Glorious tuntuu olevan tässä taistossa yhä karkumatkalla.

Ongelmana nimittäin on, että tämä näppäimistö hyväksyy analogiset TMR-kytkimet vain 39 hot-swap-paikkaan, jotka sijaitsevat pääasiassa näppäimistön vasemmassa reunassa. Syynä on Logitechin mukaan se, että pelaamiseen tarkoitetut painikkeet ovat nuolinäppäimiä lukuun ottamatta sijoitettu vasempaan laitaan. Valinta on sinänsä ymmärrettävä, mutta olisi hyvä jos TMR-kytkimet kävisivät koko näppäimistöön, ei vain osaan siitä.

G512 X onkin ensisijaisesti mekaaninen näppäimistö, joka on saatavissa Linear- tai Tactile-kytkimillä. On syytä huomioida, että vaikka monet materiaalit viittaavat mekaanisiin MX Mechanical Switches -kytkimiin, kunnollisista Cherry MX -kytkimistä ei todennäköisestikään puhuta. Ainakaan perinteistä merkintää ei ole mukana, joten kytkimet lienevät jotain niiden kaltaisia.

Lienee kuitenkin kohtuullista todeta, että kytkimet tuntuvat käytössä miellyttäviltä ja laadukkailta. Kokonaisuus on myös miellyttävän hiljainen, eikä minkäänlaista kolinaa tai muuta ääntä muodostu häiritsemään keskittymisrauhaa. Tästä kiitos kuuluu näppäimistön tiivisteille, jotka luovat herkän ja mukavan tuntuman.

Hot-swap-tuki tavallisille mekaanisille kytkimille koskee tavanomaisia MX-tyylisiä kolmi- tai viisinapaisia kytkimiä. Tämä toimii odotetulla tavalla ilman ylimääräisiä välivaiheita tai ärsytyksiä. Kannattaa kuitenkin huomata, että mukana tulevat kytkimien ja näppäinkansien vetimet eivät ole häävejä. Jos suinkin mahdollista, kannattaa tätä varten hankkia erillinen ja paremmin toimiva työkalu.

Mitä tulee analogisiin kytkimiin, Logitech luottaa Gateron KS-20 Hall -efektikytkimien nimeen. Ne toimivat odotusten mukaisilta ja saavat näppäinpainalluksen tuntumaan sujuvalta. Lopputulos onkin nopeampi ja tarkempi kuin mekaanisilla asetuksilla.

Keskeisintä on, että ne saavat virtansa perinteisen Hall-efektin sijaan TMR-anturiliitännöistä. TMR (Tunnel Magneto-Resistance) on tekniikka, jota olemme nähneet enimmäkseen peliohjaimissa, emme niinkään pelinäppäimistöissä. Se on pohjimmiltaan suunniteltu tarjoamaan enemmän tarkkuutta ja reaktiivisuutta kuin kuin Hall-teknikkaan satsaavat kilpailijat.

Sen on myös tarkoitus olla energiatehokkaampi, mutta langallisuuden vuoksi sillä ei ole merkitystä G512 X:n kohdalla. Kenties tulevaisuudessa tämä saadaan mukaan myös langattomaan Logitech-pelinäppäimistöön, jolloin sen hyödyt nousevat kunnolla esiin.

Vaikka Logitech G512 X soveltuu yhtä lailla arkiseen peruskäyttöön kuin pelaamiseen, on kokemus parhaimmillaan kun vaihtaa mekaaniset kytkimet analogisiin. Tämä on tehty todella helpoksi ja vaivattomaksi. mikä on erittäin helppoa. Testausta varten päätin vaihtaa WASD-, Shift- ja numeronäppäimet 1, 2 ja 3 nopeudeksi Counter-Strike 2:ssa liikkumista, kyykistämistä ja aseen valintaa varten.

Kun kytkimet on vaihdettu, Logitech G Hub skannaa ja tunnistaa uudet kytkimet analogisiksi. Tämän jälkeen voikin määrittää asioita, kuten nopea laukaisu -toiminnon, monipistepainalluksen ja paljon muuta. Sopivan aktivointipisteen valinta kannattaa säätää kohdilleen yrityksen ja erehdyksen kautta, sillä liian herkästi reagoiva näppäimistökin tuntuu ärsyttävältä.

Mikäli aktivointipisteen asettaa 0,5 millimetriin, käyttö on todella nopeaa ja herkkää. Tämä nopeuttaa toimintaa pelirintamalla niin paljon, että se saattaa olla pelastus vaaran hetkellä.

G-Hub tarjoaa käyttöön rutkasti edistyneempiä ominaisuuksia. Esimerkiksi monipistepainalluksen avulla näppäimelle saa asetettua kaksi eri toimintoa. Tämä voi tuntua aluksi turhalta, mutta toimintoon tottunut huomaa siitä pois oppimisen olevan todella vaikeaa.

Yksi mielenkiintoinen ominaisuus on Näppäinten työsijaisuus -toiminto (key priority), joka on niin ikään mukautettavissa G Hubista. Sen avulla voi priorisoida kahdesta painetusta painikkeesta viimeisimmän, mikä mahdollistaisivat poikkeuksellisen nopeat sivuttaisiikkeet esimerkiksi Counter-Strike 2:n taistoissa.

Toiminnon tehokkuus ei ole jäänyt pelinkehittäjiltä ja Steamilta huomaamatta, sillä ainakin Valve on päättänyt iskeä bannimoukarilla kyseistä toimintoa Counter-Strike 2:ssa käyttäviä. Sen käyttö kannattaakin jättää yksinpelirintamalle.

Logitech G512 X:n isoin kompromissi on tehty liitetävyydessä. Malli on Logitech G515 Rapid TKL:n tavoin täysin langallinen, eikä sen käyttö onnistu Bluetoothin tai muun langattoman yhteyden avulla. Vastapainoksi saa painallukset nopeammin tunnistavan 8K-päivitysnopeuden, mutta valtaosa peruskäyttäjistä tuskin huomaa tätä. E-sports-ammattilaiset saavat siitä kuitenkin pienen lisäedun.

• Arvosana suorituskyvystä: 4/5

Kannattaako Logitech G512 X ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Logitech G515 Rapid TKL - Pika-arvio

Pelinäppäimistöjen sekä ylipäätään gaming-kategorian tuotteiden nimeäminen on oma taiteenlajinsa. Kirjainmerkkien, lyhenteiden sekä englanninkielisten termien pötkötys tekee monesti vempaimien tunnistamisen saati erottelun kimurantiksi. Yksi oivallinen esimerkki tästä on lokakuussa 2025 julkaistu Logitech G515 Rapid TKL, joka eroaa samankaltaisesta nimestään huolimatta merkittävällä tavalla vuoden 2024 Logitech G515 Lightspeed TKL -mallista.

G515 Rapid TKL luottaa matalaprofiiliseen muotoiluun, analogisiin magneettikytkimiin sekä ennen kaikkea pelaajien tarpeisiin keskittyviin toimintoihin. Kokemuksen säädettävyys on isossa osassa, sillä kytkimien painalluspisteen voi säätää juuri halutunlaiseksi 0,1-2,5 millimetrin välillä. Tämä ei todennäköisesti ole kotitoimistolla Excelin ja Teamsin kanssa näpyttävälle kuin kuriositeetti, mutta kiihkeätempoiselle e-sports-pelaajalle tämä voi tehdä eron voiton sekä tappion välillä.

Vain mustassa värivaihtoehdossa kaupattava näppäimistö luottaa yksinkertaisuuteen. Vain 22 millimetriä paksu näppäimistö on minimalistinen, tyylikäs sekä sulavalinjainen kokonaisuus. Tummanpuhuvan kokonaisuuden rikkovat hieman harmahtava yläosa sekä RGB-valaistut painikkeet.

Laite näyttää peli- tai työpisteellä varsin hyvältä. Hillitty olemus on kaukana pahimmista pelilaitteista, jotka muistuttavat enemmän avaruusraketin hallintapaneelia kuin perinteistä näpyttelyalustaa. Selustaan menevä USB-C-piuha rikkoo hieman kokonaisuutta, mutta vastapainoksi sivusta katsoessa näkyvät punaiset kytkimet ovat väriltään sopivan erottuvat. Ne tulevat huomatuksi, mutta eivät iske kuitenkaan liiaksi silmään.

Matalaprofiiliset näppäimistöt jakavat aina mielipiteitä, eikä G515 Rapid TKL tee tähän poikkeusta. Selustassa olevat jalat auttavat nostamaan takalaitaa 5mm tai 1,5 senttimetrin korkeuteen. Tuntuma on parhaimmillaankin kuitenkin sellainen, että yhtään epäergonomisen työpöydän kanssa ranteet kipeytyvät herkästi. Sähköpöytää käyttäessä tämä ei kuitenkaan muodostu ongelmaksi.

Sen sijaan TKL-koko voi olla isompi kynnyskysymys. Jotta laitteen mitat on saatu pidettyä reissukäyttöön sopivina, on laitteen oikeasta reunasta jätetty numeronäppäimistö pois. Tämä ei varmastikaan peruspelaajaa haittaa, mutta mikäli laite hankitaan myös työkäyttöön, saattaa tilanne olla toisin. Ennen ostopäätöstä on hyvä kysyä itselleen sitä, tarvitseeko laitteella käyttää esimerkiksi Exceliä tai muita numeroita vaativia sovelluksia. Jos vastaus on kyllä, TKL-näppäimistö ei ajane asiaa. Mikäli niille taasen ei ole käyttöä, säästää ratkaisulla rutkasti pöytätilaa.

Analogiset magneettiset kytkimet ovat mallin suurin valttikortti. Halutessaan painikkeet toimivat lähes hipaisulla, sillä 0,1 millimetrin aktivointipiste saa laitteen rekisteröimään kaiken tuulenvirettä voimakkaamman liikkeen. PBT-muoviset näppäinhatut ovat hyväntuntuiset sekä varsin hiljaiset näpytettävät.

Kuten Logitechin näppäimistöjen ja hiirien kohdalla on tapana, asetusten rukkaaminen onnistuu G Hub -tukisovelluksen avulla. Sen avulla voi paitsi säätää aktivointipistettä mutta halutessaan myös asettaa näppäimelle toisenkin toiminnon. Tällöin painikkeen painaminen puoliväliin tekee yhden asian, kun taas pohjaan asti klikkaaminen toisen funktion. Tämä voi olla pelikäytössä oivallinen lisä, vaikka se vaatiikin opettelua ja totuttelua.

G Hub -tukisovellusta on perattu lukuisissa Logitech-arvosteluissa vuosien ajan, eikä suuria mullistuksia ole tälläkään kertaa. Helppokäyttöinen ja täysin suomenkielinen ohjelmisto on vaivaton käytettävä. Sen syövereihin perehtymiseen kannattaakin käyttää hetki aikaa, jotta G515 Rapid TKL:n toiminnoista saa kaiken irti. Jos tiedät jo valmiiksi, että tällainen asetusjumppa ei kiinnosta, kannattaa valita suosiolla edullisempi ja astetta "tyhmempi" näppäimistö.

Vaikka kirjoitustuntuma, koko sekä muokattavuus ovat kunnossa, Logitech G515 Rapid TKL:ssä on muutama kynnyskysymys. Jo mainittu TKL-koko aiheuttaa omat tenkkapoonsa, mutta tässä hintaluokassa olisi myös suonut näkevänsä vaihtoehdon langattomalle käytölle. Valitettavasti näppäimistö vaatii toimiakseen piuhan. Sinänsä langattomatkin mallit tapaavat viedä donglen vuoksi yhden liitäntäpaikan tietokoneesta tai telakasta, mutta tässä tapauksessa piuha on ikävä lisä pelipisteen kokonaisulkonäköön. Onneksi pakettiin sisältyvä 1,8-metrinen USB-C-USB-A-kaapeli on kuitenkin pituudeltaan riittävä tehdäkseen elämästä helppoa.

Kokonaisuutena Logitech G515 Rapid TKL on oivallinen näppäimistö sopivalle kohdeyleisölle. Sen rajoitteet sekä ratkaisut ovat monelle ongelma, eikä laite myöskään tarjoa kummoisia lisäherkkuja. Fn-pikapainikkeilla voi hallita volyymiä, taustavalaistusta sekä muita toimintoja, mutta vastapainoksi erillinen äänenvoimakkuussäädin olisi mukava lisä. Sen puuttuminen on hieman yllättävää, sillä jopa merkittävästikin pienemmässä joskin paksummassa Logitech G Pro X 60:ssa on oma rullansa helpottamaan volyyminsäätöä.

Näistä moitteista huolimatta pidin G515 Rapid TKL:n tuntumasta sekä tarjoamasta käyttökokemuksesta. Jos tähtäimessäsi on matalaprofiilinen TKL-pelinäppäimistö, on kyseessä yksi tämän hetken kiinnostavimmista vaihtoehdoista.

Logitech G515 Rapid TKL - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 169 €
• Julkaistu lokakuussa 2025
• Vain musta värivaihtoehto

Logitech G515 Rapid TKL julkaistiin lokakuussa 2025 vaihtoehdoksi langattomalle Logitech G515 Lightspeed TKL -mallille. 169 euron hintalappu on 20 euroa korkeampi kuin edeltäjällä, mutta myös toiminnot perustelevat hinnoittelun.

Jos ohuet TKL-näppäimistöt tuntuvat houkuttelevalta, toisena vaihtoehtona voisi olla niin ikään erittäin matalaprofiilinen Logitech G915 X Lightspeed TKL. Sen suositushinta on tosin 249 euroa, mutta tämän arvostelun kirjoitushetkellä tarjous on pudottanut sen hinnan 189 euroon.

Logitech G515 Rapid TKL - Tekniset tiedot

Kannattaako Logitech G515 Rapid TKL ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Huawei FreeBuds Pro 5 - Pika-arvio

Aloitetaanpa itsestäänselvyydestä: Huawei FreeBuds Pro 5 on tämän hetken parhaiden nappikuulokkeiden kärkitaistossa. Maaliskuussa 2026 julkaistu malli onnistuu jokaisella osa-alueella tehnen kokonaisuudesta likipitäen virheettömän.

Kuten nimikin jo kertoo, kyseessä on viidennen sukupolven nappikuulokemalli. Tykästyimme jo aikanaan FreeBuds Pro 2, eikä marraskuussa 2024 ilmestynyt Huawei FreeBuds Pro 4 jättänyt sekään harmiteltavaa. Tällä kertaa kokonaisuus on hioutunut jo tasolle, jossa vertailu Apple AirPods Pro 3:een on täysin perusteltua.

FreeBuds Pro 5 näyttää ja tuntuu laadukkaammalta kuin hintalapun perusteella voisi olettaa. Napit ovat pienet ja kevyet, sillä kumpikin kuuloke painaa vain 5,5 grammaa. Materiaalit ja kokonaisuus tuntuvat erinomaisen viimestellyiltä.

Paitsi että napit ovat tyylikkäät, ne ovat myös erittäin käyttömukavat. Korvat eivät rasitu edes pidempiaikaisessa käytössä.

Ominaisuuksien määrä tekee vaikutuksen. Mukana on moniparitus, kattavat hallintakomennot sekä Huawei Audio Connect -tukisovellus. Viimeksi mainittu on omia suosikkejamme kaikista tarjolla olevista applikaatioista.

Akkukestoa piisaa ilman vastamelutoimintoa noin 8,5 tunniksi ja sen kanssa kuudeksi tunniksi. Latauskotelon avulla ylletään jopa 38 tuntiin. Akkukesto ei ole siis aivan yhtä hyvä kuin osalla kilpailijoista, mutta kokonaisakkukesto taasen pistää monia paremmaksi.

Vastamelutoiminto on uutuusmallin suurin päivitys. FreeBuds Pro 5 hyödyntää kaksoismoottorista AI-melunvaimennusta. Käytännössä ympäristön hälinän saa vaiennettua lähes tyystin, mutta tästä huolimatta kuuntelukokemus ei kärsi toiminnosta lainkaan. Myös puhelukäyttö on erinomainen.

Äänenlaatu on sekin loistavaa. Kahden elementin muodostama kokonaisuus tuottaa rikkaan ja avaran äänimaiseman, jossa eri äänialat ovat kattavasti esillä. Joudut pulittamaan pitkän pennin lisää saadaksesi kilpailijoilta paremman äänenlaadun.

Annamme ani harvoin millekään laitteelle täyttä viittä tähteä, mutta tässä tapauksessa on tehtävä poikkeus. Huawei FreeBuds Pro 5 tarjoaa niin hyvän vastineen rahalle, ettei vastaavaa ole hetkeen tullut vastaan. Muotoilu, äänenlaatu sekä ominaisuudet hakevat yksinkertaisesti vertaistaan tässä hintaluokassa.

Toki jostakin voisi nipottaakin. Tuki häviöttömälle äänelle vaatii Huawein laitteen, mikä on nykyaikana melkoinen harvinaisuus yhtiön Google-tuen puuttumisen vuoksi. Lisäksi muotoilu voi olla joillekin aavistuksen kookas, mutta tämä on mieltymysasia.

Tavalliseen arkikäyttöön emme suosittelisi tällä hetkellä mitään muuta mallia yhtä varauksetta kuin Huawei FreeBuds Pro 5:tä. Se tarjoaa kaiken tarpeellisen erinomaisesti toteutettuna, joten se kannattaa pitää ehdottomasti harkinnassa uusia nappikuulokkeita etsiessä.

Huawei FreeBuds Pro 5 - Hinta ja saatavuus

• Julkaistiin maaliskuussa 2026
• Suositushinta 229 €
• Sama hinta kuin edeltävällä mallilla

Huawei FreeBuds Pro 5 julkistettiin helmikuussa 2026 ja sen myynti alkoi Suomessa maaliskuussa.

Nappikuulokkeiden suositushinta on 229 euroa, joskin malli saapui myyntiin 40 euron julkaisutarjouksen saattelemana. Mikä tärkeintä, hinta on pysynyt siis ennallaan edeltävästä Huawei FreeBuds Pro 4:stä.

Jos vertailukohdaksi ottaa pahimmat kilpakumppanit, maksavat AirPods Pro -napit sekä Samsung Galaxy Buds4 Pro 249 euroa.

Hintalappu on ei tokikaan ole markkinoiden halvin, mutta vastapainoksi Huawei FreeBuds 5 Pro on selkeästi laadukkaampi kuin esimerkiksi 119 euroa maksava Nothing Ear (a).

Huawei FreeBuds Pro 5 - Tekniset tiedot

Huawei FreeBuds Pro 5 - Ominaisuudet

• Enintään 9/38 tunnin akkukesto
• Runsaasti toimintoja helppokäyttöisessä sovelluksessa
• Loistava vastamelutoiminto

FreeBuds Pro 5 on pullollaan toimintoja, joista lähes kaikki ovat käytettävissä Huawei Audio Connect -sovelluksessa. Kyseinen applikaatio on selkeydessään ja käytettävyydessään markkinoiden parhaimmistoa, sillä jokainen toiminto on löydettävissä ilman valikkokikkailua.

Huawei mainostaa kuulokkeita maailman ensimmäisenä kaksimoottorisena vastamelukuulokkeena, jossa ANC-kaksoistekniikka ja reaaliaikainen MIMO AI -tunnistusmalli tekevät yhteistyötä ympäristön vaientamiseksi. Matalataajuuksinen elementti hallinnoi tärinän ja basson toimintaa, kun taas korkeataajuuksinen elementti vastaa terävämmistä äänistä. AI-tunnistus käsittelee peräti 400 000 melutapahtumaa sekunnissa, mikä tarkoittaa erinomaista sopeutumista ympäristön häiriötekijöihin.

Käytännössä vastamelutoiminto on todella tehokas. Käytimme kuulokkeita useissa erilaisissa ympäristöissä aina liikenteestä tuuletettuun tilaan, mutta mikään näistä ei aiheuttanut häiriötekijää kuunteluhetken. Tästä huolimatta kuuntelukokemus ei muutu hengettömäksi, kuten osassa vastamelukuulokkeita.

Tarjolla on neljä erilaista vastamelutoimintoa. Kaksoistekniikka adaptoituu ympäristöön, kun taas erilaisiin ympäristöihin tarkoitetut tilat luovat puitteet hiljaisemmille sekä meluisammille toimintaympäristöille.

Mukana on mainio Tietoisuustila (Awareness), joka tarjoaa miellyttävän määrän erilaisia asetusvaihtoehtoja. Voit hyödyntää esimerkiksi keskustelun tunnistamistilaa tai adaptiivista äänenvoimakkuutta miellyttävän kokemuksen saamiseksi.

Keskustelun tunnistaminen on mielenkiintoinen lisäys. Kun alat puhumaan, vastamelutoiminto vaihtuu automaattisesti Tietoisuustilaan. Samalla volyymi laskeutuu vain palatakseen maltillisesti takaisin kymmenen sekunnin puhetauon jälkeen. Tämä tuntui näppärältä työkalulta keskusteluihin, eikä nappeja tarvinnut säätää manuaalisesti laisinkaan.

FreeBuds Pro 5 hyödyntää Bluetooth 6.0 -yhteyttä, mikä on merkittävä parannusaskel Pro 4:n Bluetooth 5.2 -teknologiasta. Mukana on myös moniyhteys kahteen eri laitteeseen. Testasimme kuulokkeita samanaikaisesti läppärin sekä puhelimen kanssa, eikä vaihtaminen aiheuttanut minkäänlaista viivettä. Lisäksi paikannukseen tarkoitettu Find My Earbuds toimi halutulla tavalla, kun kuuloke oli tipahtanut pöydän alle.

Uusi sisäänrakennettu antenni lupaa 38 % paremman Bluetooth-kantaman. Tarkkaa varmistusta on vaikea tehdä, mutta ainakaan testijakson tai salitreenin aikana yhteydessä ei ollut ongelmaa.

Koodekkien saralla mainittakoon iPhonen AAC-tuki, Androidin LDAC sekä Huawein omille laitteille tarkoitettu häviötön ääni (L2HC 4.0, 2,3 Mbps). Eli häviötön ääni koskee vain Huawein omia laitteita, mutta LDAC ja AAC ovat onneksi hyviä vaihtoehtoja arkikäyttöön.

Kuulokkeiden hallinta onnistuu vartta näpäyttämällä, puristamalla tai pyyhkäisemällä. Komentoja voi muokata sovelluksessa, mutta tällaisenaankin ne toimivat tarkasti ja nopeasti. Päänliikekomennoilla saa vastattua puheluihin, mikä toimi pääasiassa hyvin. Käytöntunnistus osasi katkaista musiikkitoiston kun napin poisti korvasta, mutta vastamelutoimintoa voi käyttää myös yhdellä kuulokkeella. Pelaajia puolestaan hemmotellaan alhaisen latenssin tilalla.

Huawei lupaa FreeBudsw Pro 5:n jaksavan jopa 9 tuntia ilman vastamelutoimintoa. Hälinän suodattamisella lukema putoaa 6 tuntiin, mutta latauskotelolla ylletään peräti 38 tuntiin. Testijakson aikana pääsimme 50 % volyymillä 8,5 tunnin akkukestoon ja vastamelutoiminnollakin liki kuuteen tuntiin. Väitteet pitävät siis kutakuinkin paikkansa, mutta ympäristö sekä vastamelutoiminnon taso tietenkin vaikuttaa lukuihin.

Verrokkina voidaan käyttää AirPods Pro 3:sta, joka yltää vastamelulla 8 tuntiin ja ilman sitä 10 tuntiin. Kotelon venyttää lukeman 24 tuntiin. Galaxy Buds 4 Prolla lukemat ovat 6 ja 7 tuntia sekä kotelolla 30 tuntia.

FreeBuds Pro 5 ei siis vedä taistossa pisintä tikkua, mutta vastapainoksi se yltää latauskotelollaan parhaaseen lukemaan. Kokonaisuutena akkukesto on hyvällä tasolla.

Mainittakoon vielä lopuksi, että vastamelutoiminto ei ole laadukkaiden ja sopivankokoisten tulppien ansiosta aina välttämätön. Rauhallisemmissa ympäristöissä selvisi testimme perusteella hyvin ilmankin.

• Arvosana ominaisuuksista: 4,5 / 5

Huawei FreeBuds Pro 5 - Muotoilu

• Pienempi, kevyempi ja miellytävämpi muotoilu
• IP57-luokitus takaa sujuvan treenikäytön
• Miellyttävä latauskotelo vahvoilla magneeteilla

FreeBuds Pro 5 tuntuu luonnolliselta jatkolta Huawein Pro-nappikuulokemallistoon. Tämä on pelkästään hyvä asia – ainakin jos tykkäät varrellisista kuulokkeista. Ennen kaikkea malli tuntuu erinomaiselta vaihtoehdolta pienikorvaisille, jotka pitävät hyvin toimivista pyyhkäisy- ja painalluskomennoista.

Huawei kertoo uutuusnappien olevan 10 % pienempiä ja 6 % kevyempiä kuin edeltäjänsä. Nappikuuloke painaakin vain 5,5 grammaa. Vaikka kokonaisuus tuntuu hieman isommalta kuin AirPods Pro 3, ei käyttömukavuudessa tarvitse tehdä kompromissia.

Vaikka käytimme kuulokkeita aamutuimaan kolme tuntia putkeen ja vielä iltapäivällä useamman lisätunnin verran, eivät korvat väsyneet millään tavalla.

Valmistajan mukaan kuulokkeet on suunniteltu yli 10 000 käyttäjän korvista saadun profiilin perusteella. Mukana on neljä erikokoista silikoniuloketta, joista jokainen löytää itselleen sopivan.

Ainoa pieni harmi koskee materiaalivalintoja, sillä edeltävistä malleista tuttua muistivaahtomuovikorvapehmusteista uloketta. Koska nämä mainitaan sovelluksessa, lienee turvallista olettaa niiden olevan myöhemmin suunnitelmissa. Valtaosa käyttäjistä tykännee kuitenkin riittävästi silikonisista tulpista.

Kuulokkeiden varsi on hieman ovaalimaisempi kuin aiemmin. Kiiltäväpintainen edusta sekä metallinen kehys tekevät kokonaisuudesta tyylikkään. Saimme syyniimme hiekka/kulta-värityksellisen mallin. Tarjolla on lisäksi sininen malli vegaaninahkaisella kotelolla.

Uusi IP57-luokitus ansaitsee isot kehut. Sen turvin voi luottaa, etteivät roiskeet, hiki tai edes pieni vesivahinko aiheutta kuulokkeille uhkakuvia. Testasimme nappeja salikäytössä sekä juoksulenkillä, jotka osoittivat huolet turhiksi.

Latauskotelo on miellyttävä kokonaisuus. 43-grammainen kotelo on kevyt ja pienikokoinen. Pyöreäreunaisuus sekä tyylikäs pinnoite tekevät sen käytöstä ja kuljettamisesta miellyttävää. Lisäksi suojus napsahtaa jämäkästi paikalleen magneettien ansiosta.

Kotelon etupuolella oleva valo kertoo akku- ja paritustilanteen. Kotelokin on IP54-luokiteltu, joten vesisade tai pieni kastuminen ei haittaa.

Kokonaisuutena muotoilu antaa aihetta tyytyväisyydelle. Jos varrellinen rakenne ei ole ongelma, on tässä markkinoiden tämän hintaluokan tyylikkäin ja kestävin kokonaisuus.

• Arvosana muotoilusta: 5 / 5

Huawei FreeBuds Pro 5 - Äänenlaatu

• Uudet kuuloke-elementit
• Dynaaminen ja energinen ääni
• Tuki häviöttömälle äänelle Huawein puhelinta käyttäessä

FreeBuds Pro 5:n merkittävin uudistus on sen kahdesta elementistä koostuva järjestelmä, jonka muodostavat 11 millimetrin woofer-elementti ja 6 millimetrin diskanttielementti.

Erityisesti matalat äänet ovat vahvasti läsnä, mutta tästä huolimatta basso ei vyöry muiden äänialojen yli. Halutessaan bassoa saa lisättyä erillisellä tilalla, mutta tällöinkin matalat äänet tuntuvat pysyvän hyppysissä. Äänessä on voimaa ja pontevuutta ilman tuhnuuntumista tai muita lieveilmiöitä.

Bassosta huolimatta niin keskiäänet kuin korkeatkin äänet erottuvat hienosti. Eri äänialat ovat hyvin hallinnassa ja tasapainossa, mikä tuo kuuntelukokemukseen miellyttävyyttä.

Kun kuuntelimme testikäytössä Queens of the Stone Agen kappaletta No One Knows, laulu tuntui olevan hienosti keskiössä. Tästä huolimatta kitarat tekivät taustalla selkeitä taikojaan eikä muidenkaan soittimien erottaminen aiheuttanut haastetta.

Samat sävelet koskevat orkestraatiolla sävytettyä musiikkia. Hans Zimmerin Dune-sountrack on profiililtaan vaativa ja monikerroksinen, mutta FreeBuds Pro 5 ei ollut tästä haasteesta moksiskaan.

Kuuntelukokemus oli kauttaaltaan erinomainen jopa oletusasetuksilla. Tarjolla on myös mahdollisuus kattavaan säätämiseen taajuuskorjaimen sekä kahdeksan esiasetetun ääniprofiilin avulla. Viimeksi mainitut on kehitetty yhdessä Beijing Central Conservatory of Musicin kanssa. Tasapainoinen ääniprofiili on oletuksena ja se vakuuttaa luonnollisuudellaan. Vaikka muitakin profiileja testattiin, teki perusasetuksiin aina mieli palata.

Ääniprofiilien avulla voi nostaa laulua esiin, luoda konserttisalimaisen tunnelman tai vaikkapa lisätä bassoa. Onpa mukana asetuksia peleille, podcasteille ja leffoillekin.

Tilaääni ei vaadi toimiakseen Dolby Atmos -sisältöä, vaan toiminto vakuuttaa kaikenlaisella kuunneltavalla sisällöllä. Se ei ole ainakaan omaan mieleeni musiikkitoistossa, mutta leffakäytössä toiminto tuo mukavasti lisäpotkua hetkeen.

Puheluiden äänenlaatu on syytä mainita. Puhe kuulostaa rauhallisissa ympäristöissä luonnolliselta ja selkeältä, mutta meluisammissa paikoissa huomaa taustamelun pureutuvan ajoittain lävitse. Tästä huolimatta ääni on selkeää ja helposti kuunneltavaa.

Kun huomioi uuden elementit, kattavat säätövaihtoehdot ja tilaäänen, on FreeBuds Pro 5 mainio kokonaisuus kaikkiin käyttötarpeisiin.

• Arvosana äänenlaadusta: 4,5 / 5

Huawei FreeBuds Pro 5 - Hinta-laatusuhde

• Erinomainen vastine rahalle
• Verrokkeja edullisempi
• Huaweilla on monesti houkuttelevia tarjouksia

Rohkenemme sanoa, että FreeBuds Pro 5 on tämän hetken kokonaisvaltaisin vastamelunappikuuloke omassa hintaluokassaan.

Mikäli haluat kuitenkin jotain erikoisominaisuuksia, kuten häviöttömän äänen tai treeniin tarkoitettuja toimintoja, saattaa kilpailijoilla olla sopivampiakin malleja tarjolla. Joku voi myös ärsyyntyä siitä, ettei häviötöntä ääneä ole saatavilla kuin Suomessa käytännössä poissaolollaan loistavilla Huawei-puhelimilla.

Peruskäytössä FreeeBuds Pro 5 tarjoaa kuitenkin erinomaisen äänenlaadun, loistavan vastamelutoiminnon, miellyttävän muotoilun sekä kattavan määrän toimintoja.

Kun hintalappukin on kilpailijoita huokeampi, kannattaa mallia harkita vakavasti. Lisäksi tarjouskampanjat kallistavat vaakakuppia entuudestaan enemmän Huawein puolelle.

• Arvosana hinta-laatusuhteesta: 5 / 5

Kannattaako Huawei FreeBuds Pro 5 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

CyberGhost on romanialais-saksalainen tietoturvajättiläinen, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen VPN-palvelun. Sillä on tällä hetkellä jo yli 38 miljoonaa käyttäjää.

CyberGhost VPN kehuskelee aiheestakin palvelinmäärällään. Se tarjoaa yli 9 200 palvelinta 126 eri sijainnissa ja sadassa eri maassa. Se on huomattavasti enemmän kuin monilla sen kilpailijoilla, joskin muun muassa ExpressVPN väittää sijaitsevansa 160 ja HideMyAss peräti 290 palvelinsijainnissa.

Osa palvelimista mahdollistaa torrent-lataamisen, minkä lisäksi tarjolla on erilliset sovellukset Windowsille, Macille, iOS:lle, Androidille sekä muutamille muille järjestelmille.

Palvelu toimii enintään seitsemällä laitteella. Lukema itsessään on parempi kuin esimerkiksi viiden laitteen rajoituksen sisältävällä ExpressVPN:llä, mutta se voi silti aiheuttaa ongelmia. Kannattaa kuitenkin huomata, että CyberGhostin rajoitus on laitekohtainen, ei samanaikainen. Jos siis yhdistät esimerkiksi pelikonsolin VPN:ään, on yksi paikka käytetty. Onneksi turhia laitteita saa poistettua järjestelmästä, mutta tämä on silti ärsyttävää.

• Tutustu CyberGhostiin palvelun kotisivuilla

Ongelmatapaukset eivät ole VPN-palveluille tuntemattomia juttuja. CyberGhost tarjoaa kattavan valikoiman erilaisia oppaita, minkä lisäksi apua on saatavilla niin sähköpostitse kuin live chatinkin muodossa.

Palvelun voi laajentaa dedikoidun IP-osoitteen luomiseksi. Enintään viisi euroa ja monesti tarjousten ansiosta vain 2,5 euroa kuukaudessa maksava palvelu luo käyttöösi täysin uniikin IP-osoitteen.

Dedikoitu IP on omiaan erityisesti IP-rajoitettujen verkkojen yhteydessä. Lisäksi se auttaa suoratoistopalveluiden ja muiden sivustojen kanssa, jotka ovat saattaneet estää tiettyjen IP-osoitteiden käytön aiempien väärinkäyttöjen vuoksi.

Dedikoitu IP ei silti ole täysin ongelmaton. Sen avulla sivustot tunnistavat sinut tutuksi käyttäjäksi, sillä tulet jokaisella kerralla samasta osoitteesta. Onneksi CyberGhost mahdollistaa dedikoidun ja dynaamisen IP-osoitteen välillä vaihtelun. Tämän ansiosta sinun ei tarvitse käyttää tunnistettavaa ja ikiomaa IP-osoitettasi kuin vain niissä tapauksissa, että oikeasti tarvitset sitä.

Hinnoittelu

CyberGhost tarjoaa monia erilaisia tilausvaihtoehtoja. Näistä lyhyin on kuukauden tilaus, joka maksaa 11,99 euroa.

Tarjolla myös merkittävästi pidempiä ja täten edullisempia sopimuksia. Palvelun saa kahdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi 2,19 eurolla kuukaudessa, kun taas puolen vuoden sopimus nostaa kuukausihinnan 6,99 euroon (41,94 € / 6 kuukautta).

Hinta on siis pidemmällä sitoutumisella kohdillaan, mutta vastaavanlaisia hintoja löytyy myös kilpailijoilta.

Tilauksen voi myös päivittää CyberGhost Security Suiteksi, jolloin hintaan lisätään tilausajasta riippuen 1,00 - 4,50 euroa.

Tilauksen voi maksaa Bitcoin-virtuaalivaluutalla, PayPal-verkkolompakolla, Google Payllä tai pankkikortilla.

Mukana on myös ilmaiset kokeilujaksot, jotka ovat kuitenkin hiukan tavallista monimutkaisempia.

Kun lataat sovelluksen ja luot tunnuksen, saat 24 tuntia aikaa kokeilla palvelua. Aika on paitsi erittäin lyhyt, joten testipäivä kannattaa pyhittää yksinomaan CyberGhostia varten,

Mobiililaitteilla testiaika on sentään seitsemän päivää, joten suosittelemme aloittamaan testauksen ainoastaan silloin, kun ennätät kokeilla palvelua kunnolla.

Joka tapauksessa ilmainen koejakso on hyvä lisä, ja saapa katumapäälle tuleva rahansa takaisin vielä myöhemminkin. Kuukauden tilauksen voi peruuttaa kahden viikon ajan, kun taas pidemmissä tilauksissa rahat palautetaan peräti 45 päivän ajan.

Lokitiedostot ja yksityisyys

CyberGhost hyödyntää kolmea tunnettua VPN-protokollaa, jotka ovat OpenVPN, WireGuard ja IKEv2.

Kuten lähes kaikki VPN-palvelut, myös CyberGhost mainostaa itseään "ei lokitiedostoja" -palveluna.

Onneksi puheilla vaikuttaisi olevan katetta enemmän kuin monissa muissa tapauksissa. Erityisesti seuraavat osuudet tuovat turvan tunteen:

"Kun käytät CyberGhostin VPN-palvelua, meillä ei ole tietoa tietoliikenteesi määrästä tai yksityiskohdista, kuten sivuhistoriasta, verkkoliikenteen määränpäästä, datan luonteesta tai hakujen luonteesta. Näitä ei seurata, tallenneta tai taltioida."

"Lisäksi CyberGhost VPN ei taltio yhteystietojasi. Emme siis taltioi mitään tietoja koskien IP-osoitettasi, yhteyksien ajankohtia tai sessioiden kestoa."

Lupaukset ovat olleet samat pitkän aikaa, joten näiltä osin olemme joutuneet pitkälti luottamaan palveluntarjoajan sanoihin. Onneksi tilanne on nyt kuitenkin muuttunut. CyberGhost ilmoitti syyskuussa 2022, että Deloitte suoritti ulkopuolisen auditoinnin lokitietojen keräämisestä, muutoshallinnasta, asetuksista, häiriöhallinnasta sekä dedikoiduista IP-osoitteiden luonnista. Samainen tarkastus toteutettiin edellisen kerran tammikuussa 2024.

Varsinaisia tuloksia ei avattu, sillä niiden irrottaminen kontekstista ja raportista voisi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Tämä ei kuitenkaan ole CyberGhostin veruke vaan Deloitten vaatimus.

Olemme nähneet loppuraportin. Sen perusteella Deloitte ei nähnyt ongelmia tai puutteita. Loppuyhteenvedon pitäisi olla nähtävissä CyberGhostin sivuilta, mutta tämän jutun päivityshetkellä sitä ei syystä tai toisesta löytynyt.

Lupaukset yksityisyydestä ja auditointiraportit ovat hyödyllisiä, mutta halusimme suorittaa muutamia omia testejä.

Aloitimme DNSLeakTest.comin sekä vastaavien palveluiden avulla varmistaaksemme DNS-tietovuotojen puuttumisen. Tällaisia ei paljastunut kertaakaan.

CyberChostin mukaan sovellus blokkaa mainoksia, seurantaohjelmia ja haittaohjelmia sisältävät domainit. Kokeilimme tätä kytkemällä työkalun päälle päästääksemme 156 tunnettua seurantaohjelmaa liikkeelle. Sovellus sai estettyä näistä erinomaiset 149, mikä on käytännössä samalla viivalla kuin Windscribella (147) sekä Private Internet Accessilla (149).

• Säästät reilusti nappaamalla CyberGhostin kauttamme

Suorituskyky

VPN-palveluiden suorituskyvyn mittaaminen ei ole yksiselitteistä puuhaa, sillä tuloksiin vaikuttaa monia eri asioita. Iso-Britanniasta tehdyn testin perusteella voidaan antaa kuitenkin osviittaa nopeuksista. Testit tehtiin useamman eri nopeustestin, kuten SpeedTestin, Cloudflaren ja SpeedOf.men, avulla.

WireGuardin tulokset ovat parantuneet vauhdilla. CyberGhostin palvelimet ylsivät tällä kertaa huimaan 950 Mb/s -vauhtiin. Tämä tarkoittaakin CyberGhostin nousua tämän hetken nopeimpien VPN-palveluiden joukkoon.

Käytössä on lisäksi vanhempi ja toisinaan soveltuvampi OpenVPN-protokolla. Sen huippunopeudeksi mitattiin 460 Mb/s, mikä on samalla viivalla monien kilpakumppanien kanssa.

Netflix ja suoratoistopalvelut

Monille VPN-palvelu tulee ajankohtaiseksi Netflixiä ja muita suoratoistopalveluita varten. Olemme katsastaneet parhaat VPN-palvelut Netflixiä silmällä pitäen erilliseen oppaaseen, mutta käydään silti läpi CyberGhostin tilanne. Palvelu nimittäin tarjoaa erilliset palvelimet suoratoistopalveluita varten.

Windows-sovelluksen Streaming-filtteri tuo näytille suositellut palvelimet Yhdysvaltojen Netflixiä, Hulua, BBC iPlayeria, Amazon Primeä, Disney+:aa, YouTube TV:tä, HBO Maxia sekä muita palveluita varten. Tarjolla on sopivia vaihtoehtoja myös muiden maiden valikoimaa varten.

Palvelinvalikoima on keskittynyt Pohjois-Amerikkaan sekä Eurooppaan, mutta myös muut maat ovat kohtuullisesti mukana. Joukossa on Australia, Brasilia, Intia, Japani, Korea ja Singapore. Näiden avulla katetaan myös pienempiä palveluita, kuten RTL, MTV Finland, France TV ja AI Play.

Aloitimme testit BBC iPlayerillä, joka avautui täysin ongelmitta. CyberGhost onnistui kiertämään myös ITV:n ja Channel 4:n rajoitukset.

Yhdysvalloissa Netflix ei aiheuttanut pienintäkään hikkaa. Samainen palvelu avautui myös Australian, Kanadan, Japanin ja Iso-Britannian osalta.

Kokonaisuutena CyberGhost nappasi tuoreimmassa testissä täydet pisteet, sillä jopa aiemmin ongelmia tuottanut 10Play avautui ongelmitta.

• Kokeile CyberGhost-VPN-palvelua erinomaiseen tarjoushintaan

Torrentit

CyberGhost ei tue P2P-liikennettä kaikilla palvelimilla. Yhtiö täsmentää toimintaa sivuillaan vapaasti käännettynä seuraavasti:

"Olemme blokanneet P2P-protokollan osalla palvelimista joko strategisista (liikenne hidastaa yhteysnopeuksia merkittävästi) tai laillisista syistä niissä maissa, joissa lainsäädäntö vaatii tämän. Näiden maiden joukossa ovat Yhdysvallat, Venäjä, Singapore, Australia ja Hong Kong."

Onneksi P2P-tuettuja palvelinsijainteja ei tarvitse opetella ulkoa. CyberGhost-sovellus tarjoaa erillisen "For Torrenting" -listan eri vaihtoehdoista. Tarjolla on runsaasti käyttöön sopivia palvelimia, sillä laskimme Windows-listalta 70 P2P-tuellista palvelinta. Lukema on merkittävästi enemmän kuin suurimmalla osalla VPN-palveluntarjoajista.

Yhdistimme tämän avulla kolmeen P2P-ystävälliseen alueeseen ja onnistuimme ongelmitta lataamaan torrentteja kaikista. Emme myöskään havainneet ongelmia latausnopeuksissa.

Palaamme Windows-sovelluksen ominaisuuksin myöhemmin tarkemmin, mutta mainittakoon silti jo nyt sovelluskohtainen VPN-yhteyden muodostus. Sen avulla CyberGhost yhdistää VPN-palvelimeen automaattisesti torrent-sovelluksen avautuessa.

Torrent-tiedostojen lataaminen voi toisinaan olla riskialtista puuhaa, mutta CyberGhostin URL-seulonta karsii valikoimasta epäilyttävimmät vaihtoehdot. Tämä on omiaan vähentämään ongelmakohtien määrää.

Asennus

CyberGhost on tehnyt käyttöönotosta mahdollisimman vaivattoman. Kokeilumme perusteella tavoitteessa on myös onnistuttu.

Verkkosivuilla olevaa latauslinkkiä klikkaamalla saa napattua koneelleen pienen Windows-asennuspaketin. Hyväksyimme käyttöehdot, syötimme sähköpostin ja salasanan ja lopulta vahvistimme tietomme vastaanottamalla vahvistusviestin annettuun sähköpostitiliin. Mitään muuta ei tarvita.

Sama yksinkertaisuus jatkuu myös mobiilisovellusten kohdalla. CyberGhost tarjoaa sovellukset Androidin ja iOS:n latauspaikalta, eikä käyttöönottoon sisälly mitään tavallisesta poikkeavaa.

Mikäli tarvitset OpenVPN-asetustiedostot reititintä tai muuta laitetta varten, tilanne muuttuu selvästi hankalammaksi. Siinä missä monet muut VPN-palvelut tarjoavat useita .OVPN-vaihtoehtoja ladattavaksi, CyberGhost vaatii selvästi pidemmän prosessin.

Käyttöönotto vaatii tällöin sisäänkirjautumisen, laiteprofiilin luomisen, haluttujen asetusten valitsemisen (mainosesto, datapakkaus jne.), protokollan valinnan (OpenVPN TCP tai UDP), sijaintimaan valinnan, palvelimen nimeämisen, käyttäjätunnuksen sekä salasanan. Tämän jälkeen saat ladattua tiedoston, sertifikaatit sekä muut keskeiset tiedostot ZIP-pakettina.

Jos haluat tehdä käyttöönoton useille eri sijainneille, voit halutessasi uudelleennimetä .OVPN-tiedostot tarkemmiksi.

Lähestymistavassa on monimutkaisuudestaan huolimatta omat etuutensa. Saat nimittäin asetettua yhteydet toimimaan juuri haluamallasi tavalla. Mikäli aiot kuitenkin tehdä tämän kaikille palvelimille erikseen, luvassa on runsaasti käsityötä.

• Tutustu meidän CyberGhost-tarjoukseen ja saat puolet pois hinnasta

Windows-sovellus

CyberGhostin Windows-sovellus tekee vaikutuksen sekä yksinkertaisella ja kevyellä käyttöliittymällä. Simppeli näkymä kertoo yhteystilanteen, listan sijainneista sekä tarjoaa painikkeen yhdistämistä varten.

Ei silti kannata luulla sitä liian rajoittuneeksi. Oikeaan reunaan sijoitettu valikko tarjoaa runsaan valikoiman erilaisia lisäominaisuuksia. Sen avulla voit valita mieluisan palvelimen, minkä ohella serverit kertovat etäisyyden sekä ruuhkatilanteen. Voit halutessasi rajata näkyville suoratoistoon tai torrenteille optimoidut palvelimet, minkä lisäksi suosikkijärjestelmä mahdollistaa omien listojen helpon luomisen.

WireGuard-protokollan käynnistyminen otti verrattain pitkään eli noin 10 sekuntia. Vastaavasti OpenVPN oli hiukan yllättäen nopeampi 6 sekunnin odotuksellaan. Liekö tämä syynä sille, että palvelu valitsee OpenVPN:n oletuksena. Onneksi WireGuardin saa halutessaan helposti päälle.

Valitsitpa minkä protokollan tahansa, sovellus ei anna ilmoitusta yhteyden muodostumisesta tai katkeamisesta. Tämä voi aiheuttaa epätietoisuutta ja pahimmillaan yksityisyystietojen vuotamisen.

Smart Rules -paneeli osoittautui huomattavasti hyödyllisemmäksi. Sen avulla voi säätää CyberGhost-sovelluksen toimivuutta jopa poikkeuksellisen monipuolisesti.

Suurin osa VPN-sovelluksista tarjoaa mahdollisuuden automaattikäynnistykseen Windowsin yhteydessä. CyberGhostin tapauksessa voit yhdistää oletuksena suosimallesi palvelimelle, minkä lisäksi ruudulle voi asettaa tietyt sovelukset käynnistymään itsestään.

Erillinen Wi-Fi Protection -valikko keskittyy langattomien verkkojen toimintaan. Sen avulla voi asettaa toimintaperiaatteen uusien verkkojen toimivuudelle. Saat esimerkiksi asetettua CyberGhostille automaattisen käynnistyksen tilanteisiin, jolloin käytössä oleva verkko on suojaton. Mikäli taasen et halua koneesi yhdistävän lainkaan suojaamattomaan verkkoon, onnistuu sekin vaivatta. Lisäksi tietyille verkoille voi asettaa omia sääntöjään, jolloin VPN ei esimerkiksi kytkeydy lainkaan päälle työpaikalla.

Iloiset yllätykset eivät ota loppuakseen. App Rules yhdistää VPN-palvelimeen automaattisesti tiettyjen sovellusten kohdalla. Tällöin ei tarvitse esimerkiksi muistaa kytkeä yhteyttä erikseen päälle torrent-latausten yhteydessä.

Mukana on mahdollisuus luoda erilaisia poikkeuksia. Esimerkiksi YLE Areena on tarkoitettu vain suomalaiseen käyttöön, jolloin halunnet lisätä sen poikkeustapaukseksi. Tällöin sivusto ohittaa automaattisesti VPN-yhteyden, minkä ansiosta pääset sivulle vaikka VPN-sijaintisi olisikin maailmalla.

Monipuoliset vaihtoehdot tarjoavat runsaasti joustavuutta. Niistä suurin osa lienee monille käyttäjille ylimääräisiä. Onkin hyvä, että CyberGhost toimii ongelmitta myös oletusasetuksilla. Syvällisempää käyttöä hakevat saavat rahalleen kuitenkin poikkeuksellisen monipuolisen ja kustomoitavan vastineen.

Windows-sovelluksen asetukset

Settings-valikko tarjoaa perinteisempiä asetusvaihtoehtoja. Voit valita mieluisan protokollan (OpenVPN, IKEv2 tai WireGuard, sillä L2TP poistui käytöstä), asettaa sattumanvaraisen portin ja kytkeä kill switchin, IPV6-yhteyden tai DNS-vuotosuojauksen päälle

Kill switch sekä DNS-suojaus toimivat tällä erää myös normaaliin tapaan. Vielä aiemmin näitä ei voinut kytkeä pois päältä, mutta toiminto on lisätty viimeisimmissä päivityksissä. Toki nämä kannattaa pitää tavallisesti päällä, mutta ne voivat aiheuttaa outoja verkko-ongelmia, jolloin niiden kytkemistä pois kannattaa harkita.

Testiemme perusteella kill switch toimii silti erittäin hyvin. Pakotimme OpenVPN- ja IKEv2-yhteydet poikki, minkä lisäksi estimme openvpn.exe-tiedoston toiminnan kokonaan. CyberGhostin sovellus tunnisti tapahtuneen, ilmoitti asiasta ja yhdisti palvelimeen automaattisesti uudelleen. Hälytyksen nopeus jätti kenties hitusen parannettavaa, mutta IP-osoitteemme ei onneksi paljastunut missään vaiheessa.

Sovellus ei myöskään anna ilmoitusta, jos yhteys katkeaa. Ja ellei satu juuri silmäilemään palvelua, ei välttämättä tajua heti, miksi internet-yhteys on katkennut.

Tämä ei tosin haittaa OpenVPN- tai IKEv2-yhteyksissä, jolloin palvelu päivittää statuksensa ja yhdistää automaattisesti muutaman sekunnin jälkeen.

Mutta kun suljimme WireGuard-prosessin, sovellus ei tuntunut huomaavan asiaa. Internet-yhteys oli asiaankuuluvasti estetty, mutta sovellus väitti silti, että olisimme olleet yhteydessä. Katkaiseminen palautti yhteyden, mutta tällainen saattaa hämmentää käyttäjiä. Ja jos sovellus väittää olevansa yhteydessä silloinkin kuin se ei ole, jää pakostakin miettimään, mitä muita ongelmia siltä on saattanut jäädä huomaamatta.

• Hyödynnä erikoisdiili ja nappaa CyberGhost houkuttelevaan tarjoushintaan

Mac-sovellus

CyberGhostin Mac-sovellus näyttää hieman karsitulta mobiiliversion VPN-paneelilta, joka koostuu käytännössä sijainneista ja Connect-painikkeesta. Yksinkertaisuus tarjoaa nopean tavan yhdistää, jos monipuolisuus ei kiinnosta.

Expand-ikonia painaessa vasemmalle avautuu tosin uusi paneeli, jonka kautta pääsee käsiksi muihin valikoihin. Tämä muistuttaa jo enemmän Windows-sovellusta, mutta siinä on joitain odottamattomia poikkeuksia.

Macin sijaintilista ei kerro matkaa kuhunkin palvelimeen, kuten Windowsilla. Sen sijaan se näyttää palvelinkapasiteetin, jonka avulla käyttäjä voi katsoa palvelimen mahdollisen ruuhkan. Molemmat tiedot ovat hyödyllisiä tietää, joten miksei niitä ole saatavilla kummallekin alustalle?

Sovelluksen sivupalkeissa on myös eri sijaintitiedot. Windowsissa listaukseen on laitettu pelaamiseen, torrentoimiseen ja striimaamiseen sopivat vaihtoehdot, kun taas Macilla tämä keskittyy ainoastaan lataukseen ja striimaamiseen.

VPN-palveluiden Mac-sovelluksille tyypillisesti CyberGhost ei ole ominaisuuksiltaan yhtä kattava kuin Windows-versio. Yksityisyysasetuksissa on nähtävissä ainoastaan mainokset, seuraajat ja haittaohjelmien esto, mutta DNS-vuotomahdollisuudesta tai automaattisesta kill switchistä ei ole tietoakaan.

Käyttöönotto on niin ikään Windowsia selkeämpää. Sovelluksen voi asettaa yhdistämään automaattisesti käynnistyessä tai kun laite tunnistaa turvattoman WiFi-verkon. VPN-yhteyttä ei voi tosin aktivoida tiettyjen sovellusten ollessa päällä, eikä käyttäjillä ole mahdollisuus luoda poikkeuksia tietyille verkkosivuille.

Toisaalta CyberGhostin Windows-sovellus on yksi markkinoiden muokattavimmista, joten vaikka Mac-versio ei yllä aivan samaan, se on silti käyttäjäystävällinen ja kattava sovellus.

Android-sovellus

Mobiilisovellukset ovat usein heikompia kuin niiden työpöytäsovellukset, mutta CyberGhostin osalta sovellukset ovat yllättävän kattavia.

Käyttöliittymä avautuu tyypillisen yksinkertaiseen näkymään, jossa ei ole juuri muuta painettavaa kuin Connect-painike ja haluttu sijainti. Kun näkymän vaihtaa tablettiystävällisempään laajakulmatilaan, sijainnit saa paremmin näkyviin samalle ruudulle. Tämä helpottaa oikeiden palvelinten etsimisessä.

Sovelluksen voi lisäksi laittaa automaattisesti yhdistämään epävarmaan WiFi-verkkoon liittyessä, minkä lisäksi protokolla tukee OpenVPN:ää ja WireGuardia (mutta ei IKEv2:ta).

Sovellus tukee myös työpöytäsovelluksen kykyä käyttää satunnaisia portteja yhdistäessä VPN:ään, mikä helpottaa estojen kiertämistä.

Content Blocker -estää haitallisista, mainoksista tai seuraimista tunnetut sivut. Emme tosin ole kokeneet tätä ominaisuutta järin hyödylliseksi, ja se on otettu vakiona pois päältä.

Palvelun paras ominaisuus on todennäköisesti sovelluskohtainen yhdistäminen (Split tunneling), jonka avulla käyttäjä voi määrittää, mitkä sovellukset käyttävät VPN:ää ja mitkä eivät.

Lisäksi sovellus tukee domain frontingia, jonka avulla voidaan sivuuttaa osa estoista käyttämällä sisällönjakeluverkkoa (CDN). Emme testanneet tätä itse, mutta sen olemassaolo on silti hyvä asia. Ihmettelemme kuitenkin, miksi sitä ei ole lisätty Windows-sovellukseen.

Mobiilisovelluksista uupuu kill switch, mutta tämä ei ole merkittävä puute. Sen sijaan täytyy vain käyttää Androidin järjestelmätason kill switchiä.

iOS-sovellus

iOS-sovellus näyttää samalta kuin Windows- ja Android-versiot, ja sen käyttäminen on aivan yhtä helppoa; kirjaudut vain sisään ja painat Connect-painiketta.

iOS:n VPN-sovellukset eivät ole koskaan niin hyviä kuin Androidin VPN-sovellukset, koska Applen turvallisuusjärjestelmä ei anna mahdollisuutta samanlaiselle vapaudelle. Sovelluksesta löytyy silti mielenkiintoisia ja käteviä ominaisuuksia. Yksi näistä on muun muassa mahdollisuus yhdistää palveluun automaattisesti, kun käyttäjä liittyy turvattomiin tai valittuihin verkkoihin. Lisäksi mahdollisuus käyttää IKEv2- tai WireGuard-protokollaa, analysoida internetyhteys ja tarkastaa käytössä olevat CyberGhostin VPN-palvelimet auttavat ongelmien ratkomissa.

Kaiken kaikkiaan nämä eivät ole parhaat mahdolliset mobiilisovellukset, mutta ne ovat miellyttävät, helppokäyttöiset ja vaihtelevan tehokkaat. Lisäksi niissä on 7 päivän koejakso, joten niihin voi tutustua kätevästi.

Dedikoitu IP

CyberGhost tarjoaa mahdollisuuden dedikoidun IP-osoitteen hankinnalle. Sen hankkimalla saat uniikin osoitteen vain omaan käyttöösi, minkä ansiosta verkkopalveluiden estojen ohittaminen on selvästi tavallista helpompaa.

Tilauksen tekeminen huipentuu sijainnin valintaan. Vaihtoehdot ovat harmillisen vähäiset, sillä tarjolla on vain Montreal, Frankfurt, Pariisi, Lontoo, Manchester, Chicago ja New York.

Valitsimme New Yorkin, minkä jälkeen sivusto tarjosi meille erillisen avaimen ('DIP26mZCWKAQP3oKceFu8YLRaqlW6LrR') IP-osoitteen muodostamiseksi. Tämän kopioiminen Windows-sovellukseen avasi IP-osoitteen halutusta sijainnista.

Aloitus voi tuntua haastavalta, mutta sille on hyvä syy. CyberGhost ei nimittäin sido IP-osoitetta tunnukseen, minkä vuoksi yksityisyys on täysin taattua. Palveluntarjoajalla ei ole mahdollisuutta tunnistaa käyttäjää osoitteen perusteella.

Mukana on muutamia sudenkuoppia. Ensinnäkin IP-avaimen kadottaminen on kohtalokasta, sillä CyberGhost ei voi tietää avainta. Palveluntarjoaja tekee onneksi kaikkensa auttaakseen. Uuden avaimen voi generoida tarvittaessa automaattisesti uudelleen.

Kun uusi osoite on aktivoitu, uusi dedikoitu IP ilmestyy CyberGhostin sijaintivalintaan. Voit käyttää sitä milloin vain haluat, kun taas muulloin saa hyödynnettyä dynaamisia IP-osoitteita ilman ongelmia.

Kokonaisuus toimi testissämme hyvin ja juuri kuten mainospuheissa luvattiin. Osoite sijaitsi hakutulosten perusteella New Yorkissa. Lisäksi Cyren, BrightCloud, Talos ja muut IP-historioihin keskittyneet palvelut antoivat osoitteellemme puhtaat paperit. Sitä ei oltu blokattu mihinkään.

CyberGhostin dedikoitu IP-osoite on kiinnostava lisä palveluun. Hintakin on perusteltu, sillä vaikka esimerkiksi PureVPN tarjoaa samaisen ominaisuuden hitusen halvemmalla (3,99 dollaria kuukaudessa), on sen muut kulut arvokkaampia. Täten CyberGhost on kokonaisuutena selvästi parempi ratkaisu.

Asiakastuki

Asiakastuki on järjestelty varsin oivallisesti. Guides-oppaat kattavat erilaiset alustat, palvelun aloittamisen, varsinaisen käytön sekä pääominaisuudet. Oppaat kattavat Windowsin, Macin, Androidin, iOS:n, Linuxin ja monet muut.

Ne opastavat melko hyvin pääominaisuuksien käyttöön, kuten Windows-sovelluksen asentamiseen, ja sisältävät kuvakaappauksia ja ylimääräisiä vinkkejä esimerkiksi salasanoiksi. Nämä eivät ole yhtä kattavat kuin ExpressVPN:llä.

Artikkelien etsiminen perustuu tarkasti mietittyihin avainsanoihin. Tämän vuoksi ensimmäiseen tulokseen ei välttämättä kannata tyytyä, sillä esimerkiksi sanat 'speed' ja 'performance' tarjoavat täysin erilaiset tulokset. Harmillisesti tulosten esittelyssä on myös pieniä ongelmia. Osumat eivät nimittäin ilmesty näkyviin osuvuuden perusteella.

Recent Activity -paneeli kertoo, hiljattain lisätyt tai muokatut tukidokumentit. Valitettavasti kun sivulle sukeltaa tarkemmin, huomaa CyberGhostin lisänneen vain kolme artikkelia viimeisen vuoden aikana. Emme siis odota näkevämme tähän merkittäviä parannuksia.

Onneksi oppaiden sisällöt auttavat hyvin alkuun. Ja mikäli ne eivät riitä, on tarjolla myös ihmiskontakti niin sähköpostitse kuin live chatin välityksellä.

Chat toimi testimme perusteella erittäin hyvin. Saimme muutaman minuutin odotuksen jälkeen asiantuntijan mukaan keskusteluun. Esitimme tukiagentille varsin teknisen kysymyksen littyen OpenVPN:n asetustiedostoihin, johon saimme kattavan ja selkeän vastauksen. Tuessa selvästi ymmärrettiin vaivatta ongelman luonne.

CyberGhostin tukisivu ei ole ongelmaton. Onneksi se tarjoaa kattavan määrän ohjeita, joiden pettäessä voi vielä turvautua live chattiin. Sen avulla saat nopeasti apua ongelmanratkaisuun.

• Säästä CyberGhost-diilin avulla pitkä penni

Kannattaako CyberGhost tilata?

CyberGhostissa on ongelmia ja ärsyttäviä rajoituksia, mutta se onnistuu nopeilla yhteyksillään, kohtuullisella geoblokkauksen kierrolla sekä runsailla ominaisuuksillaan paikkaamaan puuteen. Kokonaisuus onkin ehdottomasti testaamisen arvoinen.

• Tässä ovat tämän hetken parhaat VPN-palvelut

Pika-arvostelussa Hotspot Shield

Hotspot Shield on suosittu VPN-palvelu, jonka kilpailijoista erottuvat ominaisuudet nostavat sen mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi.

Kaiken keskiössä on laaja verkko. Palvelu tarjoaa yli 1 800 palvelinta yli 80 maassa ja roimassa 150 sijaintipaikassa. Kaikki serverit ovat P2P-tuettuja sekä turvattu haitta- ja kiristyshaittaohjelmilta.

• Tutustu tämän hetken parhaisiin ilmaisiin VPN-palveluihin

Sovellus on saatavissa Windowsille, Macille, Androidille ja iOS:lle. Lisäksi ohjeet auttavat Linuxin, älytelevisioiden sekä reitittimien käyttäjiä.

WireGuard on palveluun tuore lisäys. Sen rinnalla olevat OpenVPN sekä IKEv2 tuovat kokonaisuuteen lisää vaihtoehtoja.

Palvelu tukee vähintään viisi ja enintään 25 samanaikaista yhteyttä riippuen tilauksesta. Isoimmillaan lukema on selvästi kilpailijoiden yläpuolella.

Hinnoittelu

Tässä arvostelussa ei keskitytä Hotspot Shieldin ilmaisversioon, joka on parhaiden ilmaisten VPN-palveluiden listallamme kärkikahinoissa. Se tarjoaa vain yhden palvelinsijainnin (Yhdysvallat) ja on ominaisuuksiltaan erittäin vaatimaton, siinä ei onneksi ole kuukausittaista datakattoa. Se on täten pätevä vaihtoehto kokeiluun, mutta sen kummoisempaa käyttöä varten on syytä avata kukkaroa.

Hotspot Shield Premiumin kuukausitilaus maksaa 12,99 euroa. Tällöin tuen piiriin lukeutuu enintään viisi laitetta. Sen sijaan vuositilauksen kohdalla hinta on enää 7,99 € kuukaudessa.

Hinta on VPN-palveluiden joukossa kalliin puoleinen, mutta lisäsovellukset tekevät diilistä varsin kilpailukykyisen. Jos kuitenkin tarvitset pelkästään VPN-palvelua, on sellainen monesti saatavissa noin puolet vähemmällä.

Maksaminen onnistuu PayPalilla ja pankkikortilla. Harmillisesti Bitcoinit eivät kuitenkaan käy maksutapana.

Mikäli palvelu ei miellytä, tarjolla on erittäin antelias 45 päivän peruutusoikeus.

Yksityisyys

VPN-sovelluksen tietoturvan arvioiminen käynnistyy yleensä protokollien, suojauksen sekä tunnistautumisen osalta. Ne voivat muodostaa varsin monimutkaisen kokonaisuuden, mutta OpenVPN-protokollan näkeminen on jo itsessään yleensä riittävä vakuus yksityisyydestä.

Hotspot Shield on tältä osin vaikeampi tapaus. Se sai pitkän odotuksen jälkeen IKEv2-protokollan, mutta sen pääasiallinen käyttö pohjautuu Catapult Hydra -tekniikkaan. Vaikka kyseessä on erikoisuus, ei siitä tarvitse olla huolissaan. Catapult Hydra keskittyy suorituskykyyn, mutta tästä huolimatta sen suojaus perustuu samoihin standardeihin kuin muissakin protokollissa.

Hotspot Shieldin sivulla käydään yksityiskohtia läpi. Palveluntarjoaja kertoo Catapult Hydran suojauksen pohjautuvan TLS (Transport Layer Security) 1.2:een AES-256- ja AES-128-salauksella, 2048-bittisellä RSA-sertifikaatilla sekä ECDHE-tunnistautumisella. Edellä mainitun voi tiivistää seuraavasti: yksityisyys on kunnossa.

Palveluntarjoajien omien protokollien suurin ongelma on niiden salamyhkäisyys. Siinä missä OpenVPN perustuu avoimeen lähdekoodiin ja täten sen toimivuus on kenen tahansa nähtävissä, Catapult Hydran tapauksessa tällainen ei onnistu.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Hotspot Shieldin puheisiin tarvitsisi luottaa sokeasti. Yhtiö nimittäin korostaa, että Catapult Hydra on käytössä monilla tunnetuilla tietoturvayhtiöillä, kuten McAfeella ja Bitdefenderillä.

Vaikka protokollan lähdekoodi ei olekaan julkisesti saatavilla, ei se tarkoita etteikö sitä oltaisi käyty läpi. Hotspot Shield kertoo protokollan käyneen läpi "kolmannen osapuolen tietoturva-asiantuntijoiden arviointeja". Näitä testejä ovat tehneet yli 60 prosenttia maailman suurimmista tietoturvayhtiöistä.

Tietoturva ei koske pelkästään teknologiaa. Myös sovelluksen toimivuudella on iso merkitys. Testiemme perusteella erilaiset suojaukset kuitenkin toimivat kuten kuuluukin. Kokeilimme palvelua IPLeakin ja DNSLeakTestin avulla, mutta tuloksista ei paljastunut DNS- tai WebRTC-vuotoja.

IP-osoitteen vuotaminen VPN-yhteyden katketessa on perinteinen uhkakuva. Palvelut tapaavat sisältää kill switch -ominaisuuden tätä varten, jonka tehtävänä on katkaista kaikki verkkoliikenne VPN-yhteyden katketessa. Teoriassa näin tapahtuu, mutta miten on käytännössä?

Ensitestit Windows-sovelluksella antoivat positiivista tuloksia. Vaikka kytkimme kill switchin pois päältä, IP-osoite ei paljastunut palvelinsijaintia vaihtaessa. Kun palvelinyhteys katkaistiin, IP-osoite oli näkyvissä muutaman sekunnin ajan. Kill switchin päällä ollessa osoitetta ei saanut näkyviin missään tilanteessa.

Päätimme tämän jälkeen kaivaa pintaa syvemmältä. Havaitsimme sovelluksen avaavan useampia paikallisia TCP-yhteyksiä verkkoliikennettä varten. Arvelimme näkevämme ongelmia tilanteessa, jossa nämä pakotettaisiin katki. Oletuksemme osoitettiin kuitenkin vääräksi, sillä IP-osoite ei paljastunut eikä asiasta noussut edes hälytystä. Kun yhteys palautettiin, kaikki toimi jälleen normaalisti.

• Säästä 77% Hotspot Shield -tilauksesta parhaalla diilillä

Lokitiedostot

Hotspot Shield avaa yksityisyyskäytäntöjään varsin miellyttävin ilmauksin:

"VPN-palvelumme ei kerää lokitiedostoja tai tallenna IP-osoitteita, laitetietoja tai mitään muitakaan tunnistetietoja VPN-käytöstä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan emme taltioi mitään tietoja selaushistoriasta tai sovelluskäytöistä."

Jonkinlaisia lokitietoja kuitenkin kerätään. Sivuilla mainitaan tällaisiksi tiedonmurusiksi VPN-istunnon pituuden sekä käytetyn verkkokaistan määrän. Myös domainien käytöstä pidetään kirjaa, mutta tämä tehdään anonyymillä tavalla, jonka perusteella käyttäjän yksilöiminen ei ole mahdollista.

Myös laitteista kerätään tietoa, joka yhdistetään muuhun kerättyyn dataan. Näitä tietoja ei kuitenkaan yhdistetä VPN:n käyttöön.

Lisäksi Hotspot Shield kerää käyttäjän IP-osoitteen suojautuakseen maksuvaiheen petoksilta. Myös summittainen sijainti sekä verkkoyhteyden palveluntarjoajan kertomat tiedot napataan talteen.

Kuten yllä mainitaan, palvelu kerää yllättävän paljonkin erilaisia tietoja käytöstä. Periaatteessa Hotspot Shieldin tiedot voivat kertoa milloin olet käyttänyt VPN-yhteyttä, mitä laitetta käytit, mistä olet yhteyden muodostanut ja paljonko tietoa siirtyi.

Hotspot Shield tekee kuitenkin selväksi, ettei mitään mainittuja tietoja voi yhdistää VPN-tunnukseesi. Valitettavasti palveluntarjoaja ei ole käynyt läpi kolmannen osapuolen tietoturva-asiantuntijoiden suorittamaa auditointia. Tämän vuoksi joudummekin tyytymään siihen mitä Hotspot Shield kertoo.

Kill switch

Hotspot Shieldin sovelluksissa on mukana kill switch -kytkin, joka ehkäisee IP-tietovuotojen riskiä VPN-yhteyden katketessa. Tämä on erittäin käytännöllinen lisä toimiessaan. Näin ei kuitenkaan aina ole, joten laitoimme Hotspot Shieldin katkaisimen testiin.

Yksi merkittävä ongelma paljastuu nopeasti: Windowsin kill switch -kytkin toimii ainoastaan Hydra-protokollaa käyttäessä. Jos käytössä on WireGuard tai IKEv2, kytkeytyy ominaisuus pois päältä. Tämä on hyvin omituinen ja ainutlaatuinen ratkaisu, sillä muut palvelut eivät vaadi näin ankarasti käyttämään palveluntarjoajan omaa protokollaa.

Toinen noston arvoinen asia on, että kill switch on kytketty oletuksena kokonaan pois päältä. Se on kytkettävissä helposti päälle Settings-valikosta, mikä ei sinänsä ole kovinkaan paha asia. Jos kuitenkin vaihdat Protocols-välilehdeltä käyttöön esimerkiksi WireGuardin, kytkeytyy kill switch heti pois päältä ilman varoitusta. Tämä on iso heikkous.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Jos protokollavalinnaksi on asetettu "Automatic", saattaa palvelu poistaa kill switchin pois päältä periaatteessa milloin vain. Järjestelmä toki suosii Hydran käyttöä, mutta tämä ei ole aina varmaa.

Kunhan saimme kill switchin pysyvästi päälle, tulokset olivat oikein hyviä. Sovellus ei vuotanut IP-osoitettamme. Ja kun IP-osoitetta vaihtoi, omat tietomme olivat näkyvissä enimmilläänkin muutaman sekunnin ajan yhteyden katketessa. Kill switchin päällä ollessa IP-osoitetta ei näkynyt lainkaan.

Kokeilimme sovelluksen toimintavarmuutta muutamissa äärimmäisissä olosuhteissa. Koska ohjelma käyttää useita TCP-yhteyksiä VPN-yhteyden muodostamiseksi, halusimme tietää mikäli näiden sulkeminen kaataisi sovelluksen. Kun Windowsin prosessi suljettiin pakotetusti, VPN katkesi mutta kill switch ei aktivoitunut.

Kokonaisuutena kill switch on varsin hyvä Hydra-protokollaa käyttäessä, mutta sen puuttuminen WireGuardin ja IKEv2:n rinnalta on merkittävä puute. Tämän tulisi olla mahdollisimman pikaisesti korjattava asia.

Suorituskyky

Hotspot Shield ei säästele ylisanojaan Catapult Hydra -protokollansa suorituskyvyn osalta. Tämä on tietysti tuttua mainospuhetta, joten asetimme sen tarkempaan testiin. Mittasimme latausnopeuksia SpeedTestin, TestMyn sekä muiden nopeustestien avulla.

Hydralla latausnopeudeksi muodostui 210 Mbit/s. Tämä on harvinaisen heikko lukema ja selvästi aiempia mittauksia vaatimattomampi suoritus. Monet OpenVPN-palvelut yltävätkin parempaan.

WireGuardilla lukemat onneksi lähes kolminkertaistuivat, sillä mittaustulos oli 570 Mbit/s. Vaikka se ei ole paras tulos koskaan, ajaa se asiansa varsin hyvin.

• Tilaa Hotspot Shield täältä niin säästät satasia

Netflix ja suoratoistopalvelut

VPN-yhteydet ovat monilla käytössä suoratoistopalveluiden tai sivustojen maakohtaisten rajoitusten kiertämiseksi.

VPN-palvelun arvioiminen tällä perusteella on haastavaa, sillä ominaisuuksien keskeisyys on hyvin käyttäjäkeskeistä. Olemme kuitenkin tavanneet kokeilla eri suoratoistopalveluiden avulla toimivuutta, joten tälläkin kertaa testiin joutuivat BBC iPlayer, Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+.

Hotspot Shield osoittaa kyntensä suoratoistopalveluiden kohdalla. Osa palveluista vaatii eri palvelimien kokeilemista yhteyden muodostamiseksi, mutta tällä kertaa kaikki oli erittäin helppoa. Kokeilimme kolmella eri yhteydellä ja IP-osoitteella toimivuutta, ja näistä jokainen avasi portit.

BBC iPlayer on monille palveluille kompastuskivi. Hotspot Shield onnistui kuitenkin testissämme pitämään brittiläisiä rajoituksia pilkkanaan. Pääsimme ongelmitta sisään eikä mikään videosisältö jäänyt näppiemme ulottumattomiin.

Netflixin muurit olivat edellisellä testikerralla liian korkeat kiivettäväksi, mutta nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Hotspot Shield sai kierrettyä jenkki-Netflixin maarajoitukset ongelmitta.

Hyvät uutiset jatkuvat Amazon Primen ja Disney+:n kohdalla. Molemmat palvelut avautuivat ensimmäisellä yrittämällä ilman lisävaivaa.

Ainoiksi kauneusvirheiksi jäivät Australian 10 play sekä 9Now, jotka eivät avautuneet.

Torrentit

Kuten suurin osa VPN-palveluista, myös Hotspot Shield jättää P2P-tukensa varsin pienelle huomiolle. Tarkempi syynäys kuitenkin paljastaa erittäin hyviä uutisia.

Palvelun jokainen palvelin tukee P2P-liikennettä. Käytitpä Windows-, Mac-, Android- tai iOS-sovellusta, yhdistämisen jälkeen olet valmis aloittamaan latailun.

Emme niele verkkosivujen väitteitä sellaisenaan. Tämän vuoksi päätimme testata toimivuutta asettamalla sijaintitiedoksi Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Japani.

Hakusanat 'P2P' ja 'torrent' eivät tuota tukisivustolla osumia. Onneksi Resources And Blog -osiossa on saatavilla muutamia yksinkertaisia oppaita alkuun pääsemiseksi. Näistä kiinnostavimpia ovat erillinen mainos VPN:n hyödyllisyydestä torrent-latailuun sekä vinkkilista torrent-tiedostojen lataamiseen anonyymisti.

Hotspot Shield ei aseta minkäänlaisia kaista- tai datarajoituksia, joten palvelu on torrentien käyttäjälle erinomainen.

• Lunasta erinomainen Hotspot Shield -tarjous täältä
• Tässä ovat tämän hetken parhaat ilmaiset torrent-ohjelmat

Windows-sovellus

Hotspot Shieldin Windows-sovellus avautuu tumman ruudun kera, joka kertoo sen hetkisen sijainnin ja tarjoaa ison On/Off-painikkeen yhteyttä varten sekä pienen työkalupalkin lisäasetuksia varten. Kaikkinensa näkymä on erittäin suoraviivainen. Jopa VPN-palveluihin perehtyvä on sen parissa kuin kotonaan.

On/Off-painikkeen kytkentä päälle yhdistää palvelimelle todella ärhäkkäästi. Testiemme perusteella jopa kaukaisimmat serverit avautuivat neljän ja viiden sekunnin odotuksella. Lukema on erinomainen, sillä yleensä VPN-palveluilla kestää vähintään viitisen sekuntia ja monesti jopa 10-20 sekuntia.

Kun yhteys on muodostettu, kartta osoittaa uuden virtuaalisen sijaintitiedon. Muut tietopalkit puolestaan näyttävät palvelimen IP-osoitteen, ruuhkaisuuden, latenssin, käytetyn datan määrän, hetkellisen tiedonsiirtonopeuden sekä käytössä olevan lähiverkon nimen. Kokonaisuus on upea ja hyvin jäsennelty.

Lista eri palvelinsijainneista ja -maista avautuu aktiivista lokaatiota klikkaamalla. Tarjolla ei valitettavasti ole omien suosikkilistojen luomista. Onneksi Hotspot Shieldin 'Recently used' -lista näyttää näppärästi viimeisimmät palvelimet, jotka ovat todennäköisesti edelleen ajankohtaisimpia.

Hotspot Shieldin asetusvalikko kattaa eri vaihtoehdot monipuolisesti. Mukana on muun muassa protokollan valinta (IKEv2 tai Catapult Hydra) sekä mahdollisuus avata VPN automaattisesti koneen käynnistyksen yhteydessä. Lisäksi voit asettaa haluamasi asetukset IP-vuotojen sekä kill switchin suhteen.

Mukana on muutamia hyödyllisiä lisäominaisuuksia. Ensinnäkin voit asettaa Hotspot Shield -yhteyden automaattiseksi suojaamattomien, suojattujen tai kaikkien Wi-Fi-yhteyksien yhteydessä. Vaikka tämän pitäisi olla peruskauraa kaikille VPN-palveluille, valitettavasti näin ei kuitenkaan ole.

'Smart VPN' -ominaisuuden avulla voit määrittää sivustoja, jotka eivät hyödynnä VPN-palvelua. Tämä on tarpeellista tapauksissa, joissa sivusto ei toimi muualta kuin kotimaasta käsin. Esimerkiksi YLE Areena on sivusto, joka on tarkoitettu vain suomalaisille katsojille, joten halunnet lisätä sen poikkeustapausten listalle.

Erilaiset pikakomennot ovat aina miellyttävä lisä. Esimerkiksi yhteyden saa päälle tai pois päältä painamalla samanaikaisesti Ctrl+Shift+C, kun taas Ctrl+Shift+V avaa sijaintivalinnan.

Nämä toimivat testiemme aikana ongelmitta. Mikäli kuitenkin törmäät hankaluuksiin, tukisivulla on tarvittavat ohjeet sekä live chat -tuki tilanteen korjaamiseen.

• Huikea Hotspot Shield -tarjouksemme pudottaa hinnasta jopa 77 prosenttia

Mac-sovellus

Hotspot Shieldin Mac-sovellus on riisutumpi versio Windowsin ohjelmasta. Monet ominaisuudet ovat pudonneet kelkasta, minkä lisäksi tehdyt muutokset eivät tunnu perustelluilta.

Aloitusnäkymä on väritykseltään ja tyyliltään samanlainen, mutta automaattisen yhdistämisen mahdollistavan Auto-näppäimen puuttuminen tuntuu omituiselta. Niin ikään vinkkikirjasto puuttuu ja sivupalkin ikonit on korvattu tekstillä.

Mac-sovelluksen palvelinsijainnin valinta pohjautuu perinteiseen listaan. Lisäksi mukana ei ole helppokäyttöistä tapaa poimia striimaukseen tai pelaamiseen kohdennettua palvelinta.

Asetukset-valikko tuntuu Windowsiin verrattuna todella tyhjältä. Voit valita Hydra- ja IKEv2-protokollan väliltä, minkä lisäksi yhdistymisen saa tapahtumaan automaattisesti Macin käynnistyessä. Mukana ei kuitenkaan ole kill switchiä, Smart VPN:ää, konfiguroitua IP-vuotosuojaa tai edes pikakomentoja. Lisäksi Mac ei yhdistä suoraan VPN:ään epäturvallisessa verkossa. Ilmoitus sentään kertoo tilanteesta.

Jos etsit VPN-sovellusta yksinkertaiseen peruskäyttöön etkä ole kokeillut Windows-versiota, Hotspot Shield ajaa asian. Muille sen ongelmat ja rajallisuus ovat kuitenkin ongelma.

Android- ja iOS-sovellukset

Odotimme Hotspot Shieldin mobiilisovellusten olevan samanlaisia kuin Windowsilla, mutta valitettavasti jouduimme pettymään.

Android-sovellus on onnistuneempi kokonaisuus. Sen avulla saa yhdistettyä automaattisesti parhaaseen palvelinsijaintiin, minkä lisäksi pikavalikossa on sopivat vaihtoehdot striimaus- ja pelikäyttöön. Erityisesti tykästyimme Windows-versiostakin puuttuviin "Social networks and chat" -suosituksiin.

Tarjolla on hyödyllisiä työkaluja. Yhteyden saa muodostettua samalla kertaa puhelimen tai sovelluksen kanssa. Niin ikään VPN:n voi pakottaa oletuksena päälle turvattomaan verkkoon liityttäessä. Onpa mukana myös sovelluskohtainen yhteys, joskaan tämä ei toimi yksittäisten verkkosivujen kohdalla. Puutelistalle jäävät kill switch sekä mahdollisuus vaihtaa protokollaa.

iOS-sovellus näyttää ja tuntuu hyvältä, mutta sen ominaisuuslistan vajavaisuus saa sen vaikuttamaan keskeneräiseltä.

Käyttöliittymä itsessään on samanlainen kuin Androidilla. Mukana ei kuitenkaan ole yhteystietoja nykyisestä yhteydestä. Lisäksi suoratoistoon tai pelaamiseen tarkoitetulla suosituslistalla ei ole yhtäkään palvelinta Pohjois-Amerikasta. Windowsilla näemme 25 palvelinta Pohjois-Amerikasta, joiden haku iOS:llä onnistuu vain manuaalisesti.

Asetusten saralla on tyydyttävä käytännössä pelkästään Hydra- ja IKEv2-protokollien välillä vaihtamiseen.

Mobiilisovellukset eivät siis ole huonoja. Ne ovat helppokäyttöisiä, nopeita ja maarajoitusten kiertämisen osalta tehokkaita. Valitettavasti ne eroavat kuitenkin turhan paljon Windows-sovelluksesta. Lisäksi eroavaisuudet ominaisuuksien saralla tekee niistä aivan liian epäjohdonmukaisia.

• Hyödynnä Hotspot Shield -tarjous säästääksesi satasia

Selainlaajennus

Monet VPN-palvelut tarjoavat sovellusten oheen myös selainlaajennuksen, joka on kuitenkin yleensä hyvin rajallinen. Tyypillisesti tarjolla on palvelinsijaintien listaus ja painike yhdistämiselle. Hotspot Shieldin kohdalla tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä Chrome-laajennus tuntuu todella kattavalta ja osittain jopa mobiiliversioita paremmalta.

Monipuolisuus tulee avausnäkymän perusteella yllätyksenä. Tarjolla on alkuun vain tumma ruutu Yhdistä-painikkeella. Se toimii kuten saattaa olettaakin. Ja kuten muissakin sovelluksissa, yhteys muodostuu lähes välittömästi. Nopeuden takana on käytetty proxy, joka suojaa vain selaimen liikenteen. Se ei täten sovellu kaikkiin tilanteisiin, mutta verkkosivujen avauksessa se on kuin kotonaan.

Laajennus osoittautuu huomattavasti mielenkiintoisemmaksi Configuration-painiketta klikkaamalla. Sen avulla voit määrittää oletusarvoisen palvelimen tai asettaa Hotspot Shieldin yhdistämään automaattisesti lähimpään serveriin.

Tarjolla on useita mielenkiintoisia vaihtoehtoja yksityisyyden parantamiseksi. Valikoimassa on muun muassa estot mainoksille, evästeille, trackereilla, haittaohjelmille sekä WebRTS-blokkaajille.

Tärkeimmät lisäykset ovat Auto Protect sekä Bypass, jotka on piilotettu turhan syvälle valikkoon. Kun lisäät verkkosivun Auto Protect -listalle, Hotspot Shield aktivoituu aina sivulle yhdistäessä. Jos taas lisäät sivun Bypass-listalle, Hotspot Shield ohjaa liikenteen tavallisen verkkoyhteytesi piiriin. Tämä on tarpeellista esimerkiksi YLE Areenan kaltaisten sivujen kohdalla, jotka eivät toimi ulkomailta. Tällöin virtuaalinen sijainti ulkomailla aiheuttaa vain haittaa.

Harmillisesti mainosblokkaus ei toimi aivan niin hyvin kuin monet parhaat esto-ohjelmat. Lisäksi sen ominaisuuksia tai asetuksia ei voi muokata. Tästä huolimatta se tarjoaa varsin hyvän vaihtoehdon Chrome-käyttäjää ärsyttävien mainosten väistämiseen.

Vaikka sitä hädin tuskin mainitaan koko verkkosivuilla, Hotspot Shield tarjoaa myös Firefox-laajennuksen. Se näyttää ja toimii käytännössä identtisesti Chrome-laajennuksen kanssa. Edellisellä testikerralla Firefox-laajennus oli selvästi Chrome-verrokkia jäljessä, mutta nyt päivitykset ovat nostaneet sen samalle viivalle.

Selainlaajennuksissa on paljon hyvää. Toivottavasti näiden kehitystyö myös jatkuu vastaisuudessa, sillä Chrome-laajennuksen beetatesti on jatkunut jo pitkän aikaa. Kunhan se saadaan lopullisesti valmiiksi, on aika keskittyä mahdollisiin muihin uutuusominaisuuksiin.

Asiakastuki

Mikäli Hotspot Shieldin toimivuudessa tulee ongelmia, palveluntarjoajan verkkosivut sisältävät kattavan kirjaston erilaisia ohjeita. Vaikeampiin murheisiin voi hakea apua varsinaiselta tukisivulta.

Verkkopohjainen Support Center -tukikeskus on järjestelty alustojen sekä kategorioiden mukaan. Mukana on versiotietojen kaltaista hyödyllistä tietoa, joita et yleensä löydä VPN-palveluiden sivuilta. Valitettavasti kategorisointi on varsin heikkoa, eikä suurin osa ohjeista yllä esimerkiksi ExpressVPN:n oppaiden tasolle.

Esimerkiksi Android-laitteilla ilmenevää yhteyshidastelua käsittelevä artikkeli kertoo, että "yhteyden hidastuminen 30-50 prosentilla on VPN-palveluiden tapauksessa tavallista". Emme ole tästä lainkaan samaa mieltä.

Oppaassa on runsaasti yhden lauseen mittaisia ehdotuksia, jotka saattavat korjata tilanteen. Uudelleenkäynnistys, lähempänä olevan palvelimen valitseminen ovat tietysti hyviä vaihtoehtoja, mutta odotimme palvelulta enemmän. Onneksi joukossa on myös kattavampia ohjeita.

Ongelmaa korostaa artikkelin keskittyminen omituisiin asioihin. Opas käyttää yli 330 sanaa ja roimat 15 kuvakaappausta kertoakseen vinkit nopeustestin tekemiseen. Tämän jälkeen tiedot pitäisi lähettää asiakastukeen.

Mikäli vastausta ei tunnu ohjetietokannasta löytyvän, apua on saatavissa myös sähköpostitse sekä live chatista.

Kokeilimme live chatin toimivuutta. Kun avasimme tuen, saimme agentin linjalle vajaassa minuutissa.

Tukisivusto kaipaisi kuitenkin runsaasti parannusta. Sopivan apuartikkelin löytämisen pitäisi olla oletusarvoista, jolloin varsinaisen tukitiimin hälyttämiseen tarvittaisiin isompaa ongelmaa.

• Paras Hotspot Shield -tarjous tiputtaa hinnan murto-osaan

Yhteenveto

Hotspot Shield on laadukas VPN-palvelu kattavilla ominaisuuksilla ja hyvällä asiakastuella. Harmillisesti kompastuskiviä piisaa runsaasti: nopeus jää kilpailijoista, yksityisyyssuojaa ei ole auditoitu ja alustakohtaiset erot ovat kohtuuttoman isoja.

Vaikka mukana on paljon hyviä asioita, ei kokonaisuus aivan yllä ExpressVPN:n ja NordVPN:n rinnalle parhaiden VPN-palveluiden listalla.

• Tässä ovat tämän hetken parhaat VPN-palvelut

OnePlus Pad Go 2 - Pika-arvostelu

Vuonna 2023 julkaistu OnePlus Pad Go sai meiltä rutkasti kiitosta, joten odotukset seuraajaa kohden ovat olleet korkealla. OnePlus Pad Go 2 onneksi osoittaa valmistajan tietävän täsmälleen sen, mitä keskihintaista tablettia etsivät kaipaavat. Jouluna 2025 ilmestyvä tabletti tarjoaa oivallisen välimallin edullisen OnePlus Pad Liten sekä lippulaivamalli OnePlus Pad 3:n välimaastossa. Pieniä kompromisseja on luonnollisesti jouduttu tekemään kärkituotteeseen verrattuna, mutta todellisia puutteita OnePlus Pad Go 2 ei onneksi sisällä.

Kyseessä onkin keskihintaisten tablettien kirkkainta parhaimmistoa, joka vertautuu monilta osin nimenomaan OnePlus Pad 3:een. Kenties merkittävin uudistus koskee uutta MediaTek Dimenisty 7300-Ultra -suoritinta, joka tarjoaa loistavan suorituskyvyn niin työntekoon kuin pelaamiseenkin. Sen avulla saat ilon irti kaikista toiminnoista Open Canvas -sovellusta myöten.

Open Canvasin käyttö tekee selväksi sen, miksi näyttö on kasvanut 12,1 tuumaan. Hieman poikkeuksellinen 7:5-kuvasuhde auttaa tehostamaan työskentelyä, minkä ansiosta malli soveltuu mainiosti työntekoon tai opiskeluun.

Mukana on myös 5G-tuki, jota edes OnePlus Pad 3 ei tarjoa. Sen saaminen toki maksaa ostohetkellä hieman lisää, mutta mikäli pelkkä Wi-Fi-yhteys ei riitä, on ylimääräisen satasen satsaaminen ehdottomasti kannattavaa.

Akkukapasiteetti on ottanut mahtiloikan eteenpäin. Edeltäjän 8 000 milliampeerin akku on vaihtunut kookkaampaan 10 050 mAh akkuun, mikä mahdollistaa entistä pidemmän käyttöajan. Latausnopeus on sen sijaan pysynyt ennallaan, mutta vastapainoksi laitteeseen on lisätty tuki käänteiselle lataukselle.

Muotoilu ei ole enää aivan yhtä persoonallisen erottuvaa kuin aiemmin, sillä OnePlus on ottanut askeleita poispäin muutaman vuoden takaisesta vihreästä tyylistä. Nykyisellään malli muistuttaa kovasti samaa koulukuntaa kuin valmistajan keskihintainen älypuhelin OnePlus Nord 5.

Tyylillinen arkistuminen on vain pieni särö muutoin erinomaisessa kokonaisuudessa. Jos mielessä on keskihintainen tabletti, OnePlus Pad Go 2 on ehdoton ykkösvalinta jokaiselle, jonka tähtäimessä ei ole Applen iPad.

OnePlus Pad Go 2 - Hinta ja saatavuus

• Alkaen 349 € (Wi-Fi, 128 Gt) tai 449 € (5G, 256 Gt)

OnePlus Pad Go 2 saapuu Suomessa myyntiin joulukuun 24. päivä 2025 kahtena eri versiona. Näistä edullisempi on Wi-Fi-yhteyden sekä 128 Gt tallennustilan sisältävä versio, jonka suositushinta on 349 €. 5G-yhteydestä sekä 256 Gt tallennustilasta joutuu pulittamaan satasen verran enemmän.

Hinta on siis aavistuksen noussut edeltävästä OnePlus Pad Go -mallista, jonka suositushinta oli julkaisun aikaan 329 €. Tosin kakkosversion kohdalla on hyvä huomata julkaisutarjous, joka tiputtaa kummankin version hintaa 50 eurolla, minkä lisäksi ennakkotilaajat saavat OnePlus Watch 2R -älykellon kaupan päälle.

Vaikka hintalappu on lähtökohtaisesti hieman noussut, tekevät parannukset Pad Go 2 -mallista merkittävästi paremman kuin edeltäjänsä.

Ja mikä tärkeintä, OnePlus Pad Go 2 on selvästi edullisempi kuin ykköskilpailijansa iPad 11" (2025), joka kustantaa halvimmillaan 409 €.

• Arvosana hinnasta: 4 / 5

OnePlus Pad Go 2 - Tekniset tiedot

OnePlus Pad Go 2 tarjoaa useita merkittäviä parannuksia edeltäjään nähden. Näistä merkittävimmät koskevat näyttöä, joka on suurempi, tarkempi ja virkistystaajuudeltaan parempi.

Mikäli valitsee tabletin 5G-tuellisen version, nousee paino kahdella grammalla. Muutoin mallit ovat identtiset.

OnePlus Pad Go 2 - Näyttö

• Kookas 12,1-tuumainen näyttö loistavalla kirkkaudella
• 7:5-kuvasuhde tukee työntekoa

Niin paljon kuin pidimmekin OnePlus Pad Litestä, sen näytön resoluution heikkous paljastui todenteolla OnePlus Pad 3 -tablettia käyttäessä. Uuden edullisemman hintaluokan budjetin kohdalla voi ennalta varautua kompromissiin, mutta onneksi sellaista ei joudu tässä tapauksessa tekemään. OnePlus Pad Go 2 tarjoaa laadukkaan näytön kaikkeen käyttöön.

Laite sisältää kookkaan 12,1-tuumaisen näytön, joka on 2,8K-resoluution ansiosta aiempaa tarkempi sekä myös entistä kirkkaampi (600 nitiä).

Katselukokemus on kerrassaan häikäisevän hyvä. Kun seurasimme tabletilla It: Welcome to Derry -sarjaa, suoriutui näyttö niin värikkäistä kuin pimeistäkin hetkistä vaivatta.

Jo pelkkä laadukas näyttö tekee OnePlus Pad Go 2:sta houkuttelevan valinnan hyvää perustablettia etsiville. Työkäytössä laitteen 7:5-kuvasuhde puolestaan tukee tehokasta puuhailua.

Ruutu on siis OnePlus Pad 3:n tavoin hieman monia kilpailijoita neliömäisempi, mikä auttaa ottamaan ilon irti kahden sovelluksen samanaikaisesta käytöstä. Tästä on rutkasti iloa esimerkiksi kahta sähköpostiviestiä katsoessa.

• Arvosana näytöstä: 5 / 5

OnePlus Pad Go 2 - Muotoilu

• Hieman aiempaa hillitympi
• Altis sormenjäljille

OnePlus Pad Go 2 erottuu edeltäjästään merkittävästi jo puhtaasti olemuksensa vuoksi. Se ei enää erotu samalla tavalla joukosta vihreällä kuorellaan tai keskelle asetetulla kamerallaan. Lopputulos on aiempaa pidättyväisempi hieman OnePlus Nord 5 -puhelimen tapaan.

Shadow Black -väritys tuo mieleen valmistajan keskihintaiset puhelimet. Koska olemus ei ole yhtä leikkisä ja silmiinpistävä kuin aiemmin, soveltuu vempele myös paremmin työkäyttöön. Harmillisena puolena on todettava pintamateriaalin alttius sormenjäljille, joita tuntuu kertyvän melkoista vauhtia. Tilanne on todennäköisesti violettimaisella Lavender Drift -sävyllä hieman toinen, mutta sekin jää selvästi haaleammaksi kuin rohkeimmat iPad-sävyt.

Tämä ei ole silti negatiivinen asia, vaikka pidämmekin ajoittaisesta rohkeasta muotoilusta. Käytännössä OnePlus Pad Go 2 tarjoaa onnistuneen muotoilun, joka soveltuu työhön ja vapaa-ajan tarpeeseen. Pienempi rakenne tekee siitä helpon kuljetettavan eikä laite erotu läppäreiden seasta myöskään huonolla tavalla.

Vaikka laite on kasvaneen näytön vuoksi hieman edeltäjäänsä korkeampi ja leveämpi, sen runkoa on saatu ohennettua. Tämä helpottaa laitteen mahduttamista laukkuun sekä parantaa käyttökokemusta.

Laitteen paino on versiosta riippuen 597 tai 599 grammaa, mikä tekee siitä hieman ykkösmallia painavamman. Eroa ei kuitenkaan huomaa ja vertailussa huomasimme Pad Go 2:n olevan jopa miellyttävämpi pideltävä.

Myös etukamera on nyttemmin vähemmän tiellä kuin aiemmin. Sormet eivät asetu linssin tielle missään tilanteessa, joten kiusalliset kuvakatkokset ovat jääneet historiaan.

• Arvosana muotoilusta: 4 / 5

OnePlus Pad Go 2 - Ohjelmisto

• Miellyttävä käyttökokemus ilman ylimääräisiä täyteohjelmia
• Open Canvas on erinomainen lisä työkäyttöön

Olemme testanneet OnePlussan tuotteita jo niin kauan, ettei OxygenOS-ohjelmiston erinomaisuus tule yllätyksenä. Parhaista OnePlus-puhelimista tuttu käyttöjärjestelmä on toki suunniteltu erityisesti OnePlus 15:n tarpeet etunenässä, mutta yhtä lailla se tarjoaa erinomaisen kokemuksen parhaiden tablettien yhteydessä.

Sitä ei varmastikaan kukaan kiistä, etteikö Apple olisi vielä Android-leiriä edellä ohjelmistojen saralla, mutta iPad-mallien ulkopuolisessa taistossa sekä puhtaasti hinta-laatusuhteellisesti OxygenOS on ykkösvalinta.

Ensinnäkään se ei pidä sisällään minkäänlaisia esiasennettuja täyteohjelmia, mikä on jo itsessään valtava plussa. Tästä kehuimme aiemmin OnePlus Pad Liteä, eikä Pad Go 2 tee sääntöön poikkeusta. Ainoat turhuuksiksi laskettavat ohjelmat ovat OnePlussan omia sovelluksia, mutta nekin ovat varsin hyvin suunniteltuja. Erityisesti OnePlussan Muistiinpanot-sovellus on kelpo korvike muille vaihtoehdoille, joten ei sitä kannata ensimmäisenä poistaakaan.

Yksi OxygenOS:n valteista on sen miellyttävä ulkonäkö. Pyöreät sovelluskuvakkeet sekä selkeät valikot ovat monta askelta edellä perinteisiä Android-pohjaisia käyttöliittymiä. Tarjolla on myös monia erilaisia taustakuvia, jotka erottuvat edukseen.

Se, mikä todella erottaa Pad Go 2:n budjettimalli Pad Litestä, on Open Canvas. Onpa sitä käyttänyt aiemmin Pad 3 -tabletilla tai taitettavalla OnePlus Open -puhelimella, on se sovellusten moniajoa varten oivallinen työkalu. Sen avulla saa mahdutettua ruudulle vaivattomasti kaksi vierekkäistä ikkunaa, mikä ottaa kaiken ilon irti Pad Go 2:n isosta 7:5-suhteen näytöstä. Tämä tekee tabletista laadukkaan valinnan työntekoon tai opiskeluun.

Erityisesti Open Canvasin 90/10-jako osoittaa näppäryytensä. Kuten nimestä voi päätellä, sen avulla toinen ikkuna valtaa 90 prosenttia pinta-alasta. Pienemmälle osalle jäävän ikkunan saa kuitenkin avattua puolikkaan ruudun kokoiseksi pelkällä näpäytyksellä. Sen avulla esimerkiksi omat muistiinpanot saa pidettyä sopivasti piilossa, mutta ne avautuvat silti nähtäville heti tarpeen tullen.

Toinen merkittävä ero OnePlus Pad Liteen koskee OnePlussan AI-työkaluja. Se, miten näihin suhtautuu, on tietenkin täysin makuasia. Ainakin itselleni Honorin, Applen sekä Samsungin halu tuputtaa tekoälytoimintoja tuntuu aavistuksen yliampuvalta, joten OnePlussan huomaamattomampi tapa on selvästi enemmän mieleen.

Mukana on muutamia AI-toimintoja, kuten verkkosivun sisällön yhteenvedoksi tiivistävä työkalu, mutta niiden käyttöön ei usuteta eikä niitä välttämättä edes huomaa. Erityisesti tiivistelmän tekeminen on tekoälytoiminto parhaasta päästä, sillä sen avulla pitkän artikkelin saa niputettua mukavan kompaktiksi paketiksi, joka ei vaadi koko kahvitauon käyttämistä.

OnePlus ei ole vielä vahvistanut Pad Go 2:n päivityslupausta, joten siihen emme ota tässä vaiheessa kantaa.

• Arvosana ohjelmistosta: 4,5 / 5

OnePlus Pad Go 2 - Suorituskyky

• MediaTek Dimensity 7300-Ultra on tehokas suoritin
• Vaativakaan moniajo ei saa laitetta hidastelemaan

Vaikka OnePlus Pad Go lukeutui hinnaltaan budjettimallien joukkoon, suorituskyvyn saralla se oli selvästi hintalappuaan parempi. Silloinen MediaTek Helio G99 suoriutui päivittäisestä käytöstä ongelmitta, mutta OnePlus Pad Go 2 asettaa riman entistä korkeammalle. Kun käytössä on Open Canvasin sekä AI-integraation kaltaisia toiomintoja, on suorituskyvyssä pitänyt ottaa aimo harppaus eteenpäin.

Tällä kertaa vetovastuun on ottanut MediaTek Dimensity 7300-Ultra. Ratkaisu poikkeaa hieman pahimpien kilpakumppanien tableteista sekä OnePlussan puhelimistakin tutuista laitteista, jotka vannovat Qualcommin Snapdragon-sirujen nimeen. Onneksi huoli on aiheeton.

Sovellusten välillä hyppiminen on tehty todella nopeaksi, eivätkä latausajatkaan pääse ärsyttämään. Kun otimme testimielessä käyttöön Chromella avatun Open Canvasin, sen vieressä rullanneen YouTube-videon, kuva kuvassa -toiminnolla pyörineen suoratoistolähetyksen sekä vielä kelluvan muistiinpanotyökalun, OnePlus Pad Go 2 suoriutui tästä kaikesta ilman pienintäkään ongelmaa. Voikin sanoa, että edes hieman peruskäyttäjää vaativampi kuluttaja saa tuskin laitetta töksähtelemään.

Pelipuolella yhdistimme käyttöön Xbox-ohjaimen ja laitoimme Call of Duty: Mobilen pyörimään. Teos rullasi saumattomasti ilman ongelmia väritoistossa, grafiikassa tai Bluetooth-yhteydessä.

Vaativampi Honkai Star Rail on saanut monet budjettitabletit vaikeuksiin, mutta Pad Go 2:n tapauksessa ongelma kierrettiin helposti. Muutama hetkellinen ruudunpäivityksen notkahdus estää onnistumisen yltämisen samalle tasolle Call of Duty: Mobilen kanssa, mutta taistelut pyörivät laitteella silti erinomaisesti. Edes efektipitoiset erikoisiskut eivät aiheuttaneet hidastelua.

Viihdekäyttöä sujuvoittaa 120 hertsin virkistystaajuus, joka saa kuvan näyttämään merkittävästi sulavammalta. Myös nelikaiutinjärjestelmä on pätevä, eikä edes hiljainen äänenvoimakkuus saanut äänimaisemaa tökkimään.

Pad Go 2 on OnePlussan ensimmäinen 5G-tuellinen tabletti, mikä voi perustella sen valitsemisen ohi Pad 3 -lippulaivamallin. Vaikka OnePlus Pad 3 on tehokkaampi, 5G-yhteyden puute voi olla ongelma liikkuvalle käyttäjälle.

Saimme testiä varten lisälaitteeksi OnePlus Pad Go 2 Stylo -kosketuskynän. Piirustusmahdollisuus on näppärä lisä muistiinpanojen tekemiseen sekä mielikuvituksen taltioimiseen. Kokemus ei tietenkään vedä vertoja perinteiselle kynälle ja paperille, mutta käyttökokemus on silti miellyttävä ja tarkka.

• Arvosana suorituskyvystä: 4,5 / 5

OnePlus Pad Go 2 - Akkukesto

• Kookas 10 050 mAh akkukapasiteetti
• Käänteinen lataus
• Laturi ei sisälly pakettiin

Yksi OnePlus Pad 3:n suurimmista vahvuuksista koskee sen valtavaa akkua. Lippulaivamalliin on saatu ahdettua peräti 12 140 mAh akku, joka kestää todella pitkään. Edullisempi OnePlus Pad Go 2 ei yllä aivan samoihin lukemiin, mutta kasvanut akku on silti riittävän lähellä.

Pad Go 2 on kasvattanut edeltäjänsä 8 000 mAh akun peräti 10 050 milliampeeriin. Nykyisellään valmistaja lupaa 15 tunnin videotoiston tai jopa 60 päivän latingin standby-tilassa. Käytännössä akun ei siis pitäisi olla yllättäen loppu juuri koskaan.

Kokeilimme virrankulutusta katsomalla 30 minuuttia suoratoistopalvlua, pelaamalla toisen puolituntisen sekä surffaamalla vielä yhden mokoman verran täydellä kirkkaudella. Tämän aikana akkuvaraus putosi sadasta vain 82 prosenttiin.

Peruskäytössä kirkkaus harvemmin on maksimissa, joten käytännössä OnePlus Pad Go 2 yltää valmistajan lupauksiin.

Latausnopeudesta pitää yhä huolen 33 W SUPERVOOC -laturi. Vaikka parantunut latausnopeus olisi tietysti plussaa, ei tilanne ole huono nytkään. Kun akkukesto on aiempaa parempi, ei laturia myöskään tarvitse yhtä usein.

Lisäksi OnePlus Pad Go 2 tukee käänteistä latausta, joten saat sen avulla tarjottua lisävirtaa puhelimeen, kuulokkeisiin tai muihin elektronisiin laitteisiin.

• Arvosana akkukestosta: 4,5 / 5

Kannattaako OnePlus Pad Go 2 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Harkitse myös

Jos et ole täysin varma OnePlus Pad Go 2:n soveltuvuudesta tarpeisiisi, on tässä muutama houkutteleva vaihtoehto mietittäväksi:

Logitech MX Master 4 - Pika-arvio

Logitechin MX Master -hiirimallisto on erittäin tuttu näky työkäytössä. Edeltävä MX Master 3S onkin ollut jo hyvän aikaa yksi tämän hetken parhaista hiiristä, joten MX Master 4 kamppailee suuria odotuksia vastaan. Onneksi tuorein siimahäntä ei tuota pettymystä.

Merkittävin muutos on peukaloa vasten oleva Haptinen tuntuma -paneeli, joka antaa palautetta eri toiminnoista. Kyseessä on eittämättä uusi ja innovatiivinen uudistus, mutta hiiren mielenkiintoisimmaksi lisäykseksi sitä ei voi kutsua. Tämä kunnia kuuluu nimittäin MagSpeed-vieritysrullalle, joka vaihtaa näppärästi asteittaisen sekä nopean rullauksen välillä.

Options+ -sovelluksen toiminnot tarjoavat rutkasti iloa sekä muokattavuutta. Painikkeita voi säätää kattavasti tarpeiden mukaan joko esiasetettujen vaihtoehtojen tai omien muokkausten mukaisesti. Mikä parasta, laitteen saa toimimaan sutjakasti usean eri laitteen sekä alustan välillä.

Kyseessä ei ole silti täydellinen tai kaikille sopiva hiiri. MX Master 4 on painava ja kookas, mikä tekee sen kuljettamisesta sekä pelikäytöstä vaivalloista. Lisäksi peukalolle sijoitettu rulla ei pärjää tarkkuudessaan eikä tuntumassaan MagSpeed-vierityspyörälle. Nämä ovat kuitenkin pieniä kauneusvirheitä muutoin erinomaisessa kokonaisuudessa.

Logitech MX Master 4 - Hinta ja saatavuus

• Paljonko se maksaa? 139 €
• Milloin se julkaistiin? Loppusyksystä 2025
• Mistä sen voi ostaa? Saatavissa verkko- ja kivijalkamyymälöistä Suomessa sekä maailmalla

Logitech MX Master 4 ei ole alkuunkaan halpa hiiri. Tyyris 139 euron suositushinta kuitenkin näkyy materiaaleissa sekä laadukkaassa tuntumassa. Kokonaisuus on pullollaan edistyneitä toimintoja, jotka parantavat käyttökokemusta sekä työskentelytehoa.

Malli on saatavissa grafiitinharmaana sekä vaaleanharmaana monilta suurimmilta jälleenmyyjiltä.

Logitech MX Master 4 - Muotoilu

Logitech MX Master 4 muistuttaa ulkoisesti edeltäjiään. Kyseessä on tutusti leveä ja kookas hiiri, jossa on erillinen paikka peukalolle. Kaareva runko pitää taasen huolen muiden sormien lepuuttamisesta. Laite tuntuu kämmenessä hyvältä otetavasta riippumatta.

Kookas rakenne näkyy painossa, joka on peräti 152 grammaa. Se, onko näin painava työkalu hyvä vai huono asia, on puhtaasti makuasia. Jos on tottunut käyttämään esimerkiksi 60-grammaista Logitech G Pro X Superlight 2 -hiirtä, tuntuu vaihdos järisyttävältä. Tämän vuoksi laitetta on myös hankala suositella pelaajien tarpeisiin tai hiirtä jatkuvasti paikasta toiseen siirtäville.

Hiiren päällä on kaksi kookasta painiketta, jotka pitävät onneksi todella hiljaista ääntä. Kumpaakin näppäintä kliksuttelee mielellään sekä vailla huolta siitä, että vieruskaveri suivaantuisi asiaan. Muut painikkeet ovat nekin varsin äänettömiä, mutta aivan samalle tasolle ne eivät silti pääse.

Vasemman ja oikean näppäimen välissä on Logitechin kehittämä MagSpeed-vieritysrulla. Valmistaja lupaa sen olevan nopein sekä tarkin rulla tähän mennessä, eikä väite tunnu tuulesta temmatulta. Käyttipä asteittaista tai huippunopeaa tilaa, koneistettu teräspyörä rullaa kuin unelma. Kyseessä onkin hiiren paras yksittäinen ominaisuus.

Tilaa voi vaihtaa automaattisesti tai kämmenen alla olevaa näppäintä painamalla. Rullaa voi halutessaan tutusti painaa, mutta valitettavasti sitä ei voi klikata sivuttain. Tämä voi olla joillekin kilpailevia malleja käyttäneille harmistuksen aihe.

MX Master 4:n työskentelyyn eniten vaikuttavat toiminnot on sijoitettu peukaloa vasten. Peukalorulla helpottaa esimerkiksi Excelin käyttöä tai kookkaan kuvan zoomaamista. Valitettavasti tämä rulla ei ole kuitenkaan toiminnoiltaan, laadultaan eikä nopeudeltaan samalla sivulla MagSpeed-rullan kanssa. Se tuntuu ajoittain hiukan raskaalta ja epätarkalta, eikä käyttötuntumakaan ole yhtä pehmeä.

Rullan alla on kolme painiketta, joista kaksi ensimmäistä on asetettu toisiinsa kiinni. Tämä on pieni ongelma, sillä näppäimien tunnistaminen peukalolla on etenkin alkuun kimuranttia.

Huomion varastaa kuitenkin ennen kaikkea Haptinen tuntuma -paneeli, joka on kokonaan uusi lisäys. Kyseessä on lähes koko peukaloalueen täyttävä alue, josta saa teksturoidun pinnan ansiosta hyvin kiinni. Sen painaminen avaa Actions Ring -pikanäppäinvalikon, minkä lisäksi saat haptisen palautteen eri toimista. Kyseessä on käytännöllinen ja oivaltava uudistus, joka parantaa työskentelytehoa sekä käyttömukavuutta.

Hiiren pohjassa on vielä pikanäppäin laitteiden välillä vaihtamiseen. MX Master 4 on yhdistettävissä samanaikaisesti enintään kolmeen tietokoneeseen (Windows, macOS ja Linux).

Logitech MX Master 4 - Suorituskyky

Aivan ensimmäiseksi on syytä pureutua akkukestoon. MX Master 4 nimittäin jaksaa, jaksaa ja jaksaa. Logi Options+ -sovellus seuraa latingin määrää viiden prosenttiyksikön portain, mutta edes 95 prosenttiin putoaminen vaati yli 20 tunnin käytön. Vaikka Logitech lupaa hiirelle 70 tunnin akkukeston, tuntuu tämä lukema olevan pahasti alakanttiin.

Se on syytä mainita, ettei MX Master 4 ole tarkoitettu pelihiireksi. Monet toki saattavat hyödyntää samaa hiirulaista arjessa sekä vapaa-ajalla, mutta laitteen paino tulee nopeasti hidasteeksi nopeatempoisissa toimintapeleissä. Vaikka rauhalliseen tahtiin etenevät tuotokset eivät tästä juurikaan kärsi, tällöinkin kevyempi hiiri on silti enemmän mieleen.

Hiiren tarkkuus on MX Master 3S:n tavoin 8 000 DPI. Lukema voi jättää aavistuksen toivottavaa moniin kilpailijoihin nähden, mutta työkäytössä tämä ei kuitenkaan haittaa. Suurempana valttikorttina onkin tuki erilaisilla alustoille ja pinnoille. Logitech lupaa laitteen toimivan "kaikilla pinnoilla", eikä tämän osalta tullut testijakson aikana poikkipuolista sanaa. Olipa alla lasipöytä, hiirimatto, puinen pinta tai jotain muuta, MX Master 4 toimii toivotulla tavalla.

Yksi hiiren vahvuuksista on sen muokattavuus. Tämän mahdollistaa Logi Options+ -tukisovellus, jonka avulla voi vaihtaa niin painikkeiden toimintaa kuin rullienkin asetuksia. Sopivien esiasetusten tai omien säätöjen valitseminen on helppoa ja vaivatonta, joten tähän kannattaa käyttää pieni hetki aikaa.

Muokattavuus ei jää painikkeisiin. Voit halutessasi säätää haptisen palautteen voimakkuutta, vaihtaa seurantanopeutta ja niin edelleen. Jos oletusarvoinen peukalorullan hitaus tai haptisen palautteen voimakkuus ei miellytä, saa ne laitettua uuteen uskoon.

Options+ mahdollistaa myös enintään kolmeen eri laitteeseen yhdistämisen sekä näiden välillä tiedostojen siirtelyn. Tämä toimii jopa Windows- ja macOS-koneiden välillä, mikä on vanhanaikaiset alustarajoitukset muistaen melko surrealistista. Aivan saumattomasti tämä ei silti toimi, sillä tietokoneelta toiselle vaihtaessa on havaittavissa pieni viive. Myös tiedostojen raahaamisen toimivuus jätti aavistuksen toivottavaa, mutta toiminnon olemassaolo itsessään on hyvä lisäys.

Peukalolle varatun paikan lähellä on pieni elepainike. Sen tarkoitus on on, että pidät sitä painettuna ja liikutat sitten hiirtä vasemmalle, oikealle, eteenpäin tai taaksepäin aktivoidaksesi erilaisia ​​pikakomentoja. Oletusarvoisesti painallus ja hiiren siirto eteenpäin avaa esimerkiksi Käynnistä-valikon, mutta jokainen komento on luonnollisesti muokattavissa halutunlaiseksi. Kyseessä on oikein ja tehokkaasti hyödynnettynä mainio sekä nopeuttava lisä.

Näppäintä pohjassa pitäessä avautuu Actions Ring -pikanäppäinvalikko. Siinä on kahdeksan eri toimintoa vaihteleviin tarpeisiin. Voit nostaa äänenvoimakkuutta, lukita tietokoneen tai tehdä melkolailla mitä tahansa näiden avulla. Kun osoitin on toiminnon päällä, tarjoaa hiiri vielä haptisen palautteen asiasta.

Peukalopainike on hieman kankea ja painava eikä Actions Ring -valikkokaan avaudu aivan salamana. Se, miten hyvin toiminnon utilisoi omiin tarpeisiinsa, vaihtelee varmasti käyttäjästä riippuen. Meille se ei tuottanut suurta mullistusta, mutta siitä saisi pienellä totuttelulla selvästi vikkelämmän vaihtoehdon näppäimistön pikapainikkeille.

Kannattaako Logitech MX Master 4 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

IPVanish ei eroa kilpailevista VPN-palveluista, sillä amerikkalainen palveluntarjoaja ei säästele adjektiiveja kuvaillessaan itseään.

Palvelulla on syytä kerskailuun, sillä se tarjoaa yli 40 000 jaettua IP-osoitetta ja roimat 2 400 palvelinta yli 90 maassa.

• Haluatko kokeilla IPVanishia? Siirry tästä VPN-palvelun verkkosivuille

IPVanish kertoo sen kaikkien palvelimien olevan P2P-tuettuja (SOCKS5-proxylla). Tämä tuntuu myös pitävän paikkansa, sillä saimme torrentit ladattua jokaisella kokeilemallamme palvelinsijainnilla.

Palvelu tarjoaa myös laajan kattauksen erilaisia sovelluksia muun muassa Windowsille, Macille, Amazon Fire TV:lle, Androidille ja iOS:lle sekä tarjoaa monia asennusohjeita myös harvinaisemmille alustoille, kuten Linuxille ja Chromebookeille.

Palvelun voi asentaa ja asettaa niin monelle laitteelle kuin vain haluaa, sillä samanaikaisten yhteyksien määrää ei ole rajoitettu millään tavoin. Emme ole tosin testanneet sitä, olisiko palveluntarjoaja yhteyksissä mikäli määrät alkaisivat kivuta kymmeniin ja satoihin, mutta ero esimerkiksi viiden samanaikaisen laitteen rajoituksen asettaneisiin kilpailijoihin on merkittävä.

Käytössä on useita protokollia, joista huomio kiinnittyy huippunopeaan WireGuardiin. Jos se ei tunnu sopivalta, voi asetuksista valita itselleen OpenVPN:n, IKEv2:n, L2TP:n, SSTP:n tai PPTP:n.

Kehittäjät ovat olleet ahkeria viimeisimmän päivityskierroksemme jälkeen, sillä mukana on nykyään uusi käyttöliittymä työpöytäsovelluksille, parantunut maarajoitusten kierto (Japanin Netflix erityisesti), uusia maksutapoja sekä viikon ilmainen koejakso mobiilikäyttäjille.

Ympärivuorokautinen live chat -tuki on käytössä, mutta IPVanish ei tyydy vain tähän. Tarjolla on myös läpi viikon avoinna oleva puhelintuki, joskin tällöin on turvauduttava ulkomaiseen palveluun. Numerot on suunnattu Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Australiaan, Meksikoon, Espanjaan ja Brasiliaan.

Paljonko IPVanish maksaa?

IPVanish tarjoaa kolme peruspakettia. Voit valita ensimmäiseltä 12,99 dollaria kuussa maksavan kuukausitilauksen tai 3,33 dollaria kuukaudessa maksavan vuositilauksen. Parhaan diilin saa kahden vuoden tilauksella, joka maksaa 2,19 dollaria kuukautta kohti.

Mikäli kaipaat pidempiaikaista VPN-ratkaisua, saattaa jonkin toinen vaihtoehto muodostua pidemmän päälle edullisemmaksi. Esimerkiksi Surfsharkin kahden vuoden tilaus (kaupan päälle kaksi lisäkuukautta) maksaa 53,28 euroa eli 2,05 euroa kuussa. IPVanishin kohdalla ensimmäinen kaksivuotinen kustantaa noin 52 dollaria ja seuraava 90 dollaria. Tilaus on siis hyvä tarkastaa jäsenyyden umpeutuessa.

Palvelun voi maksaa pankkikortilla tai PayPalilla. Lisäksi tarjolle on tuotu mahdollisuus maksaa Google Paylla, Amazon Paylla, S€PA:lla ja Apple Paylla. Sen sijaan Bitcoin puuttuu edelleen valikoimasta.

IPVanish ei ole toivotun suopea palvelu kokeiltavaksi. Tarjolla ei ole lainkaan ilmaista testijaksoa. Mikäli et kuitenkaan ole tyytyväinen hankkimaasi palveluun, saat ensimmäisen 30 päivän ajan rahasi takaisin. Kannattaa kuitenkin huomata, että tämä koskee vain vuoden sekä kahden vuoden tilausta.

Onko IPVanish tietoturvallinen?

Valtaosa IPVanishin eri sovelluksista sisältää kattavat ominaisuudet yksityisyyden varmistamiseen. Windows-applikaatio tarjoaa kill switch -kytkimen, DNS:n sekä IPv6-vuotosuojan. Näiden ansiosta liikenteen tai henkilötietojen karkaaminen vääriin käsiin on äärimmäisen epätodennäköistä.

Yksityisyyteen keskitytään myös muissa sovelluksissa. iOS-versio yhdistää VPN:ään automaattisesti julkista verkkoa käyttäessä, kun taas kotioloissa sitä ei hyödynnetä kuin erikseen kytkemällä.

Kokeilimme IPVanishia myös IPleak-, DNS leak test - ja Do I leak -testisivuilla, mutta emme huomanneet mitään ongelmia. IPVanish onnistui suojaamaan todellisen IP-osoitteemme kaikkien testien ajan.

Kerääkö IPVanish lokitietoja?

IPVanishin verkkosivu ilmoittaa selkeästi, ettei palvelu kerää käyttäjistään mitään lokitietoja.

"Zero-logs-käytäntömme suojaa identiteettisi. Emme tallenna mitään tietoja liikenteestäsi suojellaksemme kansalaisoikeuttasi yksityisyyteen".

Me emme tietenkään luota pelkkään markkinointipuheeseen, vaan luimme läpi myös verkkosivujen pienet präntit. Tässä tapauksessa IPVanishin kattavampi yksityisyydensuojaseloste vakuuttaa kuitenkin samaa tarinaa. Lisäksi palvelu on auditoitu huhtikuussa 2022.

Leviathan Security Groupin auditointi oli poikkeuksellisen yksityiskohtainen, ja se kattoi niin teknisiä testejä kuin henkilökunnan haastattelujakin. Koko raportin voi lukea yllä olevasta linkistä.

Onkin hienoa nähdä, että VPN-palvelu avaa toimintamallinsa näin tarkkaan syyniin. Toivottavasti kilpakumppanit seuraavat pian perässä.

Meillä on silti yksi pieni huolenaihe. Kuten monet muutkin VPN-palvelut, sovellus kerää oletuksena jonkin verran taustatietoja. Vaikka emme usko tämän olevan haitallista, toivoisimme IPVanishin olevan avoimempi tämän suhteen.

Onneksi iOS-sovellus on poistanut tämän ominaisuuden käytöstä oletuksena. Tätä toivomme muihinkin sovelluksiin.

Onko IPVanish nopea?

VPN-palvelun suorituskyvyn arviointi vaatii melkoisesti työtunteja, mutta kävimme IPVanishin läpi kauttaaltaan useilla eri työkaluilla ja testimetodeilla. Aloitimme testit Speedtest.netin, TestMy.netin sekä muiden testijärjestelmien avulla Euroopan datakeskuksista.

OpenVPN-protokollan nopeudet olivat Iso-Britanniassa tasaisesti 230 Mbit/s:n hujakoilla. Markkinoiden nopeimmat VPN-palvelut ovat siis yhä edellä, mutta keskivertoisesti tulos on hyvä.

IPVanish onnistuu onneksi paremmin WireGuard-protokollalla. Tällöin nopeudet olivat 770 Mbit/s. Vaikka lukemat heittelivät melkoisen paljon, riittää suorituskyky lähes mihin tahansa käyttöön vaivatta.

• IPVanish tarjoaa TechRadarin lukijoille ainutlaatuisen tarjouksen

Toimiiko Netflix IPVanishilla?

IPVanish lupaa laadukasta suorituskykyä suoratoistopalveluiden käyttöön. Pieni kerskailu on tuore lisäys, joten odotimme mielenkiinnolla tuoreimpia tuloksia.

Palvelu kiersi Yhdysvaltojen Netflixin maarajoituksen vaivatta kaikilla kolmella testatulla palvelimella.

Sen sijaan muiden maiden kohdalla tilanne oli tukalampi. Vaikka Iso-Britannia, Australia ja Japani avautuivat, Netflixin Kanadan kirjasto jäi geoblokin taakse.

Onneksi parannuksia on tehty. Tällä kertaa Amazon Prime Videon rajoituksen kiertäminen onnistu. Valitettavasti Disney Plussan muurit olivat IPVanishille kuitenkin liian korkeat.

Päätimme testimme maakohtaisiin palveluihin. Australian 10Play ei avautunut, mutta sen sijaan 9Now, BBC iPlayer, ITV ja Channel 4 toimivat moitteitta.

Kokonaistuloksena 8/12 on kohtuullinen suoritus. Jos avautuvat palvelut ovat mieluisia, ei tässä ole motkotettavaa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ExpressVPN, NordVPN, Private Internet Access, ProtonVPN, PureVPN ja Surfshark avasivat viimeisellä kokeilukerrallamme kaikki portit.

• Katso tästä tarjous, jolla saat IPVanishin alle puoleen hintaan

Onko IPVanishin Windows-sovellus hyvä?

IPVanishin uusittu Windows-sovellus on yksinkertainen ja varsin minimalistinen. Mukana ei ole ylimääräisiä taulukoita tai kuvaajia, kill switch -kytkintä tai muutakaan tilpehööriä. Ruudulle avautuu näiden sijaan karttanäkymä, Connect-painike sekä sivupaneeli täynnä ikoneita.

Kun klikkaat Connect-näppäintä, sovellus yhdistää suoraan lähimpään palvelimeen. Tämä kestää muutaman sekunnin.

Voit vaihtoehtoisesti pyöritellä karttanäkymää ja tuplaklikata haluttua sijaintia. Näkymä toimii juuri kuten olettaa saattaa zoomausta ja raahausta myöten.

Sovelluksessa on erinomainen sijaintilistaus, joka esittelee ominaisuudet sekä yksityiskohdat kattavasti. Voit valita palvelimen maan, kaupungin tai serverin perusteella. Jokaisen sijainnin kohdalla esitellään yhteysnopeus sekä palvelimen ruuhkatilanne. Tämä helpottaa valintaa sekä hakukoneen käyttämistä.

Toisin kuin monet kilpakumppanit, tarjolla ei ole nopeimpia palvelimia esittelevää Fastest-näykmää lähimmälle palvelimelle yhdistämiseen. Sen sijaan joudut painamaan erillistä "Fastest Available" -painiketta. Tämä on pieni ja turhalta tuntuva lisävaihe.

Jos olet käyttänyt VPN-palvelua aiemmin, tiedät hyvin mitä eri painikkeista tapahtuu. "Connect"-näppäin kertoo yhteystilanteen. Jos siinä lukee 'Disconnect', yhteys on päällä. Jos taasen ruudulla vilkkuu 'Connect', yhteyttä ei ole päällä.

Asialla on myös käyttäjää hämääviä ongelmia. Yllä oleva kuvakaappaus esittelee tilanteen hyvin. Käytössä on kaksi painiketta, joista toinen sanoo Connect ja toinen Disconnect. Tämä voi aiheuttaa aivan turhaa epäselvyyttä tilanteesta.

Lopulta oikeassa yläkulmassa oleva tieto kertoo oikean tiedon. Asian oppii muistamaan nopeasti, mutta tällaisia kompasteluita ei pitäisi olla. Toivottavasti tilanne korjaantuu päivityksellä myöhemmin.

• Tartu ainutlaatuiseen IPVanish-tarjoukseemme ja säästä jopa 60 %

Asetukset

Jopa asetusten välilehti on toteutettu monipuolisemmin kuin odotimme. Protokollia voi vaihtaa WireGuardin, IKEv2:n sekä Open VPN TCP:n ja UDP:n välillä. Voit myös valita OpenVPN:n portiksi joko 1194:n tai 443:n. Voit ottaa käyttöön sekä DNS- että IPv6-vuotosuojauksen. Asetuksista pystyy myös määrittämään, mitä palvelinta IPVanish käyttää palvelun käynnistyessä tai korjaamaan IPVanishin OpenVPN-ajurin.

Sovelluksen kill switch -ominaisuus ei ole oletuksena päällä. Kytkimme sen testiämme varten aktiiviseksi ja saimme erinomaisia tuloksia. Teimmepä mitä tahansa yhteyden katkaisemiseksi millä tahansa protokollalla, IPVanish ilmoitti tapahtuneesta välittömästi yhdistäen samalla automaattisesti takaisin VPN-palveluun. IP-osoite ei paljastunut kertaakaan.

Mukana on yksin huomioitava asia. Kill switch -kytkin on äärimmäinen, joten jos se on päällä, nettiyhteyttä ei voi muodostaa ilman VPN-yhteyttä. Tämä on yksiselitteistä mutta silti hiukan epäkäytännöllistä.

Onko IPVanishin Mac-sovellus hyvä?

IPVanishin Mac-sovellus on päivittymässä jossain välissä, mutta vielä näin ei ole tapahtunut. Sovelluksen tulevaisuus on siis vielä hämärän peitossa, mutta tämänhetkinen tilanne antaa jotain osviittaa.

Tällä hetkellä Mac-sovellus tarjoaa tutut perusominaisuudet sekä laajan protokollavalikoiman (WireGuard, OpenVPN, IKEv2, IPSec, L2TP).

Toisin kuin Windowsilla, Macilla sovellus yhdistää VPN:ään automaattisesti turvattomassa verkossa sekä Ethernet-kaapelia käyttäessä.

Tuleva Mac-versio tiputtanee L2TP-protokollan käytöstä, mutta muutoin tekniset ominaisuudet pysyvät luultavasti suunnilleen samalla viivalla. Päivitämme arvostelua päivityksen tullessa.

Onko IPVanishin Android-sovellus hyvä?

Uusittu IPVanishin Android-sovellus esittelee avautuessaan uuden tyylitellyn kartan sekä yhdistämispainikkeen.

Ruudun alaosassa oleva paneeli mahdollistaa palvelimien etsimisen sijaintien kautta, asetusten säätämisen sekä tukitoimintojen käyttämisen.

Mobiiliversiossa ei voi yhdistää kartan avulla. Sen sijaan painallus palvelinsijainteihin avaa suoraviivaisen listan servereistä. Oletuksena näet listauksen maittain, mutta halutessaan kaupunkilistan saa auki yhdellä painalluksella. Harmillisesti servereiden latenssitietoja ei esitellä, mutta onneksi suosikkipalvelimet saa tallennettua suosikkeihin.

Yhteyden muodostaminen onnistuu parissa sekunnissa. Sen sijaan yhteystietoja esitellään todella vaatimattomasti, mikä voi olla joillekin harmi.

Jos käytössä ilmenee ongelmia, saat avattua tukichatin Help-ikkunasta ilman suurempaa lisävaivaa.

Sovelluksessa on enemmän asetuksia ja määrityksiä kuin suurimmalla osalla kilpailijoista. Voit valita WireGuardin, IKEv2:n tai OpenVPN:n. Tarjolla on myös laajempi porttivalikoima kuin Windows-sovelluksessa: saat valita 443:n, 1194:n ja 8443:n välillä.

Tarjolla on näppäriä lisäominaisuuksia, kuten VPN-yhteyden tunnistamista vaikeuttava Scramble sekä sovelluskohtainen yhteys (Split Tunneling). Vaikka mukana ei ole kill switch -kytkintä, saat Android-puhelimeen koko järjestelmän käyttämän katkaisumahdollisuuden.

Mukana on muutamia puutteita. Siinä missä Mac- ja iOS-sovellukset mahdollistavat automaattisen yhdistämisen turvattomissa verkoissa, IPVanish ei tarjoa tätä Androidille. Käytännössä sovellus tarjoaa perustyökalut muttei paljoa kummempaa.

Onko IPVanishin iOS-sovellus hyvä?

IPVanishin uusittu iOS-sovellus näyttää samalta kuin Android-versiokin. Yksinkertainen käyttöliittymä, tyylikäs kartta, nopea yhdistäminen sekä muokattava palvelinlista ovat hyviä lisiä.

Merkittävin muutos koskee Settings-valikkoa. Mukana ei ole OpenVPN-tukea, vaan käytössä on ainoastaan WireGuard, IKEv2 ja IPSec. Lisäksi muut asetukset (portti, UDP/TCP ja Scramble) loistavat poissa olollaan.

Mukana on onneksi plussiakin. Sovellus yhdistää VPN:ään automaattisesti turvattomassa verkossa. Lisäksi voit luoda erilliset sallitut ja estetyt verkkolistat, jolloin IPVanish tunnistaa tutut yhteydet. Halutessaan listalle saa myös domaineja, joten VPN:n saa päälle esimerkiksi aina Netflixin sivuille mennessä.

iOS-sovellus ei ole yhtä monipuolinen ja muokattava kuin monet kilpailijat, mutta se on ennen kaikkea helppokäyttöinen. Sen joustava sijaintilista sekä turvattomien verkkojen tunnistus ovat hyviä lisäyksiä.

Millainen asiakastuki IPVanishilla on?

Jos sinulla on ongelmia IPVanishin kanssa, suosittelemme suuntaamaan ensimmäisenä palvelun tukikeskukseen, joka osaa yleensä opastaa sinut oikeaan suuntaan. System Status -linkki osaa kertoa, jos palvelussa on jotain laajempia ongelmia, tukiartikkelit on järjestetty loogisiin kategorioihin (Setup, Troubleshooting, Billing jne.) ja hakukone osaa löytää artikkelit taidokkaasti avainsanojen avulla.

Tukiartikkelit eivät ole yhtä hiottuja kuin vaikkapa ExpressVPN:llä, mutta ne onnistuvat silti ratkaisemaan ongelmat. Tarjolla ei ole myöskään vain paria yleisluontoista asennusopasta, vaan Windowsille, Androidille, iOS:lle, MacOS:lle ja Linuxille on omat kattavat ohjeensa. Tukisivuilla opastetaan myös IPVanishin asentaminen esimerkiksi ChormeOS:lle, eri reitittimille ja jopa Rokulle, Chromecastille ja Kodille.

Sivulta löytyy lisäksi erilaisia ongelmanratkaisuun keskittyviä ohjeita, kuten Slow Speed Troubleshooting -artikkeli, mutta ohjeet jäävät hieman pinnallisiksi (esimerkiksi "Try all the different VPN types that are available"). Merkkimäärä itsessään ei tee ohjeesta hyvää, jos valtaosa tekstistä keskittyy turhiin vertauksiin. Esimerkiksi ExpressVPN:n tukisivu on selvästi parempi, yksityiskohtaisempi ja monipuolisempi.

Jos et löydä etsimääsi suoraan tietokannasta, voit turvautua live chattiin. Esitimme kysymyksiä pariin otteeseen ja molemmilla kerroilla olimme jonossa ensimmäisinä. Kun kysyimme suositeltua protokollaa, saimme vastauksen ripeästi ja kattavasti. Asiantuntijan kysymykset olivat tarkkoja ja aiheellisia, eikä missään välissä udeltu tunnuksia tai muita epäolennaisuuksia.

Samalla on kuitenkin korostettava asiakastuen nopeutta. Se on vahva suoritus ja selvä etu palveluihin, joilla on vain sähköpostituki. Asiantuntija siirtyi suoraan asiaan, kysyi keskeisiä kysymyksiä ja antoi ratkaisuehdotuksia erittäin nopeasti.

Toisaalta IPVanish tarjoaa käyttäjilleen myös sähköpostituen, jos haluat esimerkiksi liittää kuvankaappauksia ongelmastasi. Vastausta joutuu luonnollisesti odottamaan hieman pidempään, mutta vastaukset ovat aina avuliaita ja kattavia.

• Halpa IPVanish-tarjouksemme säästää selvää rahaa

Onko IPVanish hyvä?

IPVanish hyötyy WireGuard-protokollan nopeudesta, monipuolisesti säädettävästä sovelluksesta sekä nopeasta asiakastuesta. Mukana on kuitenkin kompastuskiviä käytettävyyteen sekä toimivuuteen liittyen, joten täydellisestä napakympistä ei voida puhua.

• Lue tästä myös vertailumme tämän hetken parhaista VPN-palveluista

JBL Charge 6 - Pika-arvio

JBL Charge 6 kenties näyttää maltilliselta vuosipäivitykseltä edeltävään JBL Charge 5:een verrattuna, mutta todellisuudessa on rutkasti enemmän. Se tarjoaa useita hyviä parannuksia sekä näppärän kantohihnan, jotka tekevät mallista oivallisen ehdokkaan parasta Bluetooth-kaiutinta etsivälle.

45 W teho, kattava taajuusvaste (54 Hz - 20 khz) sekä USB-C-liitännän mahdollistama tuki hi-res-äänelle tekevät kokonaisuudesta erittäin kattavan. Mainio 24 tunnin akkukesto tarjoaa niin ikään oivallista vastinetta rahalle.

JBL Charge 6 on paritettavissa toisen kajarin kanssa stereoääntä varten. Lisäksi mukana on Auracast-tuki. IP68-luokitus poulestaan helpottaa ulkokäyttöä, sillä kaiuttimen rikkominen vaatii jo melkoisen tapaturman.

Musiikkitoistossa Charge 6 ylittää odotukset kaikin tavoin. Äänessä on runsaasti puhtia ja tarkkuutta, eikä äänimaiseman tasapaino kärsi kuin poikkeustapauksissa. Ainoat ongelmat ilmenevät volyymitason pudotessa alhaiseksi. Charge 6 onkin suunniteltu täyttämään tila äänellä, ei soimaan nurkassa huomaamattomana.

Kokonaisuutena JBL Charge 6 on erinomainen lisä valmistajan kehuttuun ja laajan valikoimaan. Mikäli tarvitset enemmän kuin edullinen JBL Flip 7 tarjoaa, on JBL Charge 6 todennäköisesti paras valinta. Sitä parempaan yltävät kaiuttimet tapaavat nimittäin nostaa hintalapun selvästi korkeammalle.

JBL Charge 6 - Hinta ja saatavuus

• Julkaistiin huhtikuussa 2025
• Suositushinta 199 €

JBL Charge 6 ilmestyi Suomessa huhtikuussa 2025. Kaiuttimen suositushinta on 199 €, joskin mallia kaupataan jo nyt useampaa kymppiä halvemmilla tarjoushinnoilla. Hinta on kuitenkin hieman korkeampi kuin JBL Charge 5 -edeltäjällä, joka ilmestyi 179 euron hintalapulla varustettuna.

Charge 6 on tästä huolimatta hinnoittelultaan erittäin houkutteleva keskihintainen kaiutin. Hinta on sama kuin Sonos Roam 2:lla, joka on selvästi pienempi ja teknisesti vaatimattomampi vaihtoehto. Sonosin etuna on kuitenkin monihuonetuki, jota JBL ei tarjoa.

JBL Charge 6 - Tekniset tiedot

JBL Charge 6 - Ominaisuudet

• 45 W lähtöteho
• Taajuusvaste 54 Hz - 20 kHz
• 24 tunnin akkukesto venytettävissä 28 tuntiin

JBL Charge 6 hyödyntää langaonta Bluetooth 5.4 -yhteyttä, joka on yhteensopiva SBC- ja AAC-koodekkien kanssa. Lisäksi USB-C-väylä mahdollistaa latauksen lisäksi hi-res-äänen (24bit/96 kHz) mikäli lähde sen mahdollistaa.

Akkukestoa piisaa 24 tunnin edestä, mikäli volyymitason pitää kohtuudessa. Jos käyttöön ottaa Playtime Boost -toiminnon, lukema kasvaa 28 tuntiin. Tällöin tosin matalat äänet jäävät hieman pienempään osaan.

Akkukesto on siis erinomaisella tasolla mallin koon ja hintalapun huomioiden. Kun puhutaan matkakaiuttimista, ei markkinoilla käytännössä ole parempaan pystyviä vaihtoehtoja.

Charge 6 on hyödynnettävissä myös varavirtalähteenä. Jos puhelimen yhdistää USB-C-piuhalla kaiuttimeen, saa kännykkä lisävirtaa Charge 6:n puhdin kustannuksella.

Äänentoistosta vastaa 45 watin teholla porskuttava kokonaisuus, jossa on 20mm diskanttikaiutin sekä racetrack-bassokaiutin. Kokonaisuus on periaatteessa sama kuin JBL Flip 7:ssa, mutta se soi isomman kaiuttimen ansiosta kirkkaammin ja kovemmin.

Kaiuttimen päädyissä olevat passiivisäteilijät mahdollistavat taajuusvasteen 54 Hz - 20 kHz.

• Arvosana ominaisuuksista: 4,5/5

JBL Charge 6 - Äänenlaatu

• Äänessä on puhtia ja yksityiskohtia
• Korkea maksimivolyymi
• Matalat äänet menettävät tarkkuuden alhaisella volyymillä

Äänenlaatu ei tuota suuria yllätyksiä, sillä jo aiemmat Charge-mallit ovat tarjonneet tällä saralla ilonaiheita. Kuuntelukokemus on juuri niin yksityiskohtainen ja väkevä kuin odottaa voikin. Kun kaiuttimesta pärähtää soimaan Outkastin The Way You Move, rytmi vakuuttaa jokaisella osa-alueella.

Charge 6 ei silti jätä yksityiskohtia taka-alalle. Pienet ja monesti huomaamatta jäävät vivahteet soivat miellyttävällä tarkkuudella, jolloin musiikin dynaamisuus nousee hienolla tavalla eloon. Olipa tarkoitus fiilistellä suosikkibiisejä omassa rauhassa tai soitattaa musiikkia kotibileiden viihdykkeeksi, äänessä on tarvittavaa voimaa ja energisyyttä.

Äänimaisema tuntuu olevan melko hyvin tasapainossa. Matalat äänet eivät ole aivan täydellisesti balanssissa, mutta ei sitä yleensä toisaalta huomaakaan. Korkeat äänet soivat terävänä, basso on pääasiassa ponnekasta ja keskiäänet saavat erityisesti laulusuoritukset kuulostamaan hyvältä.

Jos USB-C-piuhan mahdollistamaa 24-bit/96 kHz -ääntä pääsee hyödyntämään, kokemus laajenee entistä avarammaksi, yksityiskohtaisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Tätä kannattaakin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää, sillä hi-res-tuki nostaa äänimaiseman useamman napsun paremmaksi.

On silti syytä mainita, että kuuntelukokemus kärsii volyymin pudotessa matalille tasoille. Jos yrität kuunnella musiikkia muun talon jo nukkuessa, huomaat nopeasti äänimaiseman tasapainon kärsivän.

Tämä ei ole suuri yllätys, sillä JBL ei ole koskaan ollut erityisen hyvä tekemään kaiuttimia pelkästään taustamusiikiksi. Valmistajan laitteet haluavat huomiota, ja tällöin ne nousevavatkin ylisanojen arvoiseksi.

• Arvosana äänenlaadusta: 4,5/5

JBL Charge 6 - Muotoilu

• IP68-luokiteltu
• Seitsemän värivaihtoehtoa sekä kantohihna
• Kompakti koko 229 x 99 x 94 mm

JBL Charge 6 ei räjäytä muotoilunsa pankkia eikä oikeastaan edes yllätä millään tavoin. Tuttu sylinterimäinen rakenne tasaisella pohjalla on tuttu jokaista edeltävää mallia käsitelleelle. Päädyissä on muoviset suojapinnoitteet tarjoamassa turvaa, joten passiivisäteilijät eivät vahingoitu ilman isompaa katastrofia.

Kaiuttimen päällä on muutama tuttu fyysinen painike hallintaa varten. Selustassa on taasen USB-C-väylä, joka on suojattu lujatekoisen muoviläpyskän taakse.

Ylipäätään muotoilu-uudistukset ovat todella vähäisiä, mutta ne harvat tekevät eron aiempaan. Päätyjen muovisuojat ovat aiempaa kestävämmät, minkä lisäksi lähes koko kaiutin on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Painikkeet ovat puolestaan kahdella rivillä, mikä helpottaa käyttämistä.

IP-luokitus on parantunut aiemmasta IP67:sta nykyiseen IP68-tasoon asti. Käytännössä tämä tarkoittaa Charge 6:n olevan erittäin kestävä Bluetooth-kaiutin. Laitteen päällä on kiinnitysmahdollisus erilliselle kantohihnalle, joka helpottaa kuljettamista.

Kaikki seitsemän värivaihtoehtoa ovat perusteltuja. Joukossa on niin perinteisempää mustaa sävyä kuin maastokuvioitua versiotakin. Näistä jokainen näyttää hyvältä, joten valinnan voi tehdä mielensä mukaan. Osa kiinnittää vain enemmän huomiota kuin toiset.

• Arvosana muotoilusta: 5/5

JBL Charge 6 - Käytettävyys

• JBL Portable -tukisovellus
• Fyysiset painikkeet
• Auracast ja stereoparitus

Charge 6:n päällä olevat fyysiset painikkeet mahdollistavat äänenvoimakkuuden säädön, musiikkitoiston käynnistämisen tai pysäyttämisen, virrankytkennän, Bluetooth-yhdistämisen sekä Auracast-parituksen. Viimeksi mainitussa ainoa vaatimus on, että myös muut laitteet tukevat Auracastia. Periaatteessa yhdistettävien kaiuttimien määrää ei ole rajattu.

Painikkeet ovat näppäriä sekä toimivia. Lisäksi niiden asemointi kaiuttimeen on käytännöllinen mutta silti sangen huomaamaton.

JBL:n Portable-tukisovellus on sekin ansainnut muutaman kehun. Sen avulla voit stereoparittaa kaiuttimesi toisen Charge 6:n kanssa, säätää taajuuskojainta, tarkastella akkukestoa tai hyödyntää Playtime Boost -toimintoa.

Kokonaisuutena tukisovellus on selkeä ja toimiva kokonaisuus, joka on monia kilpailijoitaan parempi.

• Arvosana käytettävyydestä: 5/5

JBL Charge 6 - Hinta-laatusuhde

Mikäli etsit itsellesi Bluetooth-kaiutinta taustamusiikkia varten, pärjäät todennäköisesti varsin hyvin JBL Flip 7:lla tai toisella hieman edullisemmalla vaihtoehdolla.

Jos puolestasi etsit itsellesi kaiutinta niin perus- kuin bilekäyttöön, on JBL Charge 6 todennäköisesti tämän hetken paras vaihtoehto. Se on toiminnoiltaan, muotoilultaan sekä äänenlaadultaan todellakin hintansa väärti.

• Arvosana hinta-laatusuhteesta: 5/5

Kannattaako JBL Charge 6 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Proton VPN on yksi monista Proton-tuoteperheen jäsenistä. Yksityisyyteen ja tietoturvaan paneutunut yritys tunnetaan erityisesti Proton Mail -sähköpostistaan sekä muista laadukkaista ratkaisuistaan. Onko siitä kuitenkaan laittamaan kampoihin NordVPN:lle tai ExpressVPN:lle?

Vastaus on "melko hyvin". Ilmaisversio on jotain, mitä muut kilpailijat eivät tarjoa. Kun mukana ei ole mainoksia tai rajoituksia, on kyseessä huikea valttikortti. Maksullinen versio on kohtuullisen edullinen sekä ominaisuuksiltaan monipuolinen. Kuten alla olevassa jutussa käymme vaihe vaiheelta läpi, on palvelu huomiosi arvoinen.

• Haluatko kokeilla Proton VPN -palvelua? Katso palvelun verkkosivut täältä

Muilta osa-alueilta on mainittava DNS-pohjainen NetShield-suojaus, joka estää haittaohjelmat ja mainokset. Käytössä on lisäksi erilliset sovellukset Windowsille, Androidille, Macille ja iOS:lle. Kaikki ohjelmat on auditoitu ja ne pohjautuvat avoimeen lähdekoodiin.

Merkittävimmät muutokset edelliseen arvostelukertaamme liittyvät visuaaliseen uudistumiseen. Palvelu vaihtoi myös nimensä, sillä vanha ProtonVPN on nykyään Proton VPN. Lisäksi palvelun ulkoasu on mullistunut.

Merkittävin muutos koskee silti Stealth-protokollaa. Sen avulla VPN-palvelu pyrkii kiertämään kaikki rajoitukset, joten myös vapaaseen internetiin kielteisesti suhtautuvien maiden portit aukeavat. Ajatus itsessään on tuttu monista eri palveluista, mutta yleensä nämä ovat vain OpenVPN:n erilaisia variaatioita. Stealth on Proton VPN:n mukaan luotu alusta alkaen uudelleen, mikä tekee siitä lähes näkymättömän.

On liian aikaista arvioida Stealthin toimivuutta, mutta onneksi sitä voi testata ilmaisversiossa ilmaiseksi.

Windows-sovelluksen tuoreimpia uudistuksia ovat parantuneet P2P-nopeudet. Lisäksi vaatimaton Proton Basic -tilaus on poistunut valikoimasta.

Hinnoittelu

Proton VPN Plus -tilauksen perushinta on 9,99 euroa kuukaudessa, joskin vuoden tilauksella hinta putoaa 4,99 euroon ja kahden vuoden sopimuksella 4,49 euroon. Hinta on siis hitusen korkeampi kuin monilla muilla palveluntarjoajilla, sillä esimerkiksi Surfshark veloittaa kahden vuoden diilillä vain 1,99 euroa kuukaudelta.

Tilaus kattaa 10 laitetta. Pienellä lisähinnalla ei saa lisää samanaikaisia yhteyksiä, mutta sen sijaan kaupan päälle saa Proton Driven, ProtonMailin, Proton Calendarin ja Proton Passin. Mikäli etsit esimerkiksi Googlelle korviketta, on tässä pienellä lisähinnalla mainio vaihtoehto.

Proton VPN tarjoaa nimittäin myös täysin ilmaisen vaihtoehdon, jossa ei ole aikarajoituksia. Mukana on toki muita reunaehtoja. Ensinnäkin se kattaa vain yhden laitteen, minkä lisäksi pääset käsiksi vain kolmen maan (Yhdysvallat, Hollanti ja Japani) nopeudeltaan keskivertoisiin palvelimiin. Tarjous on houkutteleva. Mukana ei ole kaistarajoitusta tai datakattoa. Proton VPN Free on täysin ilmainen ja jo sen vuoksi kokeilemisen arvoinen.

Arvosana hinnasta: 10/10

• Kävimme läpi tämän hetken parhaat ilmaiset VPN-palvelut

Ominaisuudet

Proton VPN:n maksettu versio tarjoaa runsaasti ylimääräisiä ominaisuuksia tietoturvan ja yksityisyyden lisäämiseksi. Älykäs Secure Core -teknologia kierrättää liikenteen useamman palvelimen kautta, minkä ansiosta edes huipputaitavat verkkovakoilijat eivät pääse selville käyttäjien tiedoista. Suurin osa käyttäjistä ei tietenkään tarvitse näin äärimmäistä suojausta.

Toisaalla on mainittava Alternative Routing, joka ohjaa liikenteen kolmannen osapuolen palvelimen kautta. Tällöin yhteys ei ole ProtonVPN:n käsissä, vaan esimerkiksi AWS tai vastaava taho saa nähdä IP-osoitteesi. Tämä voi kuitenkin avata portteja tilanteessa, jossa Proton VPN ei pystyisi ohittamaan jotakin rajoitusta.

Proton selvästi pyrkii luomaan puitteita erilaisia tilanteita varten. Tämä koskee myös VPN over Tor -toimintoa, jolla Tor-verkkoon saa yhteyden suoraan Proton VPN:n palvelimelta. Valtaosa ei tätä tarvitse, mutta jossakin yksityisyyttä todella vaativissa tilanteissa toiminto voi olla hyödyllinen.

Kaikki toiminnot eivät keskity yksityisyyteen. VPN Accelerator pyrkii parantamaan yhteysnopeuksia edistyneen TCP-reitityksen avulla. Se ei perusarjessa juuri vaikuta, mutta korkean latenssin tai tiedonsiirto-ongelmien kohdalla tämä voi olla tarpeen.

Muilta osa-alueilta on vielä mainittava DNS-pohjainen NetShield-suojaus, joka estää haittaohjelmat ja mainokset. Käytössä on lisäksi erilliset sovellukset Windowsille, Androidille, Macille ja iOS:lle. Kaikki ohjelmat on auditoitu ja ne pohjautuvat avoimeen lähdekoodiin.

Arvosana ominaisuuksista: 8/10

Palvelimet

Proton VPN:n palvelinvalikoima on vakuuttava. Vaikka valtaosa tämän hetken parhaista VPN-palveluista on määrällisesti edellä, peräti 112 käytössä olevaa maata on erinomainen suoritus. Erityisesti maavalikoima ansaitsee huomiota.

Toisin kuin muut, Proton VPN keskittyy erityisesti Afrikan maihin, joista katettuna on peräti 22. Lisäksi Lähi-Idässä on tarjolla 14 palvelinsijaintia. Jopa Aasian osalta kilpailijat jäävät jälkeen.

Heikompikin matikkapää hoksaa tässä välissä, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei ole palvelimia täten niin paljoa kuin kilpailijoilla. Tästä huolimatta valikoimaa piisaa varsin kohtuullisesti. Jos kuitenkin tarvitset ehdottomasti jotain yksittäisiä osavaltioita, kannattaa kenties katsoa Private Internet Accessin suuntaan.

Arvosana palvelimista: 8/10

Sovellukset

Proton VPN on tarjolla käytännössä kaikilla merkittävillä alustoilla Windowsista macOS:iin ja iOS:stä Androidiin sekä Linuxiin. Näiden välillä on pieniä eroavaisuuksia, mutta käytännössä kokemus ei juuri poikkea. Linux-applikaatio on täysin GUI-ohjelmoitu, kun taas MacOS ei tarjoa OpenVPN-protokollaa tai sovelluskohtaista yhdistämistä. Onneksi tietoturvaominaisuuksissa ei ole eroja.

Työpöytäsovelluksessa on pieniä yllätyksiä kilpailijoihin nähden. Kun kotinäkymän avaa, ruudulle ilmestyy kartta kaikista käytössä olevista palvelinsijainneista. Tämä on tyylikäs tapa esitellä kokonaisuutta, kun violettia ja mustaa väritystä hyödyntävä sovellus on muutenkin näyttävä. Kokonaisuudessa on hieman agenttileffamaista fiilistä.

Proton VPN julkisti taannoin merkittävän päivityksen sovelluksiin, minkä ansiosta myös aiemmin kritiikkiä keränneet mobiiliversiot nousevat uudelle tasolle. Päivitys näkyykin kokonaisuuden muokattavuudessa, mutta samalla käyttökokemuksen intuitiivisuus on parantunut. Nyt palvelu tuntuu pitkälti samalta alustasta riippumatta.

Chrome-laajennus on arvioitu selvästi heikommaksi kuin pahimmilla kilpailijoilla. Tämä on hieman kohtuutonta, sillä App Storen käyttäjäarvosanaa (2,4) on pudotettu erityisesti sen perusteella, ettei ilmaisversiossa ole laajennusta. Tämä ei edes pidä enää paikkansa, sillä lisäys tehtiin jälkijättöisesti.

Osa valituksista tosin on aiheellisia, sillä käyttäjät ovat kertoneet joutuneensa kirjautumaan sisään useita kertoja. Vaikka emme ole tähän törmänneet, ärsyttäisi se meitäkin.

Arvosana sovelluksille: 8/10

Helppokäyttöisyys

Käyttöönotto on todella suoraviivaista. Kun palveluun on kirjautunut sisään, ei ongelmia ole vastassa. Ohjattu opastus auttaa tutustumaan edistyneisiin asetuksiin, mutta nämä eivät ole osalle lainkaan tarpeen. Pikayhdistäminen onnistuu napinpainalluksella.

Kokonaisuus ei ole aina helpoimmasta päästä, mutta monessa asiassa on mukana myös käytännöllisyyttä. Esimerkiksi maailmankartta auttaa hahmottamaan yhteysetäisyydet, mutta se vaatii hieman paneutumista. Osalle riittäneekin yhdistäminen ja surffailun aloittaminen.

Arvosana helppokäyttöisyydestä: 8/10

Suorituskyky

Viimeisimmät Protonin nopeustestit osoittivat palvelun vauhdin pudonneen. Tämä on hieman yllättävää, sillä lähimpään palvelimeen saatiin edelleen maksiminopeudet.

Kun välimatkaa pidennettiin Euroopasta Yhdysvaltoihin, WireGuardin testitulokseksi jäi 630 Mbps. Se on sinänsä hyvä luku, mutta aiemmalla kerralla mittari jämähti noin 700 Mbps -lukemaan. Onneksi latenssia tai muita ongelmia ei ilmennyt.

OpenVPN jäi selvästi odotuksista, sillä edelliskerran 400 Mbps oli tällä kertaa vain 220 Mbps. Vaikka odotamme OpenVPN:n olevan WireGuardia hitaampi, romahdus tuntuu kohtuuttoman isolta.

Sinänsä mainitut nopeudet riittävät peruskäytössä lähes kenelle tahansa. Esimerkiksi 4K-resoluution striimauksessa ei ilmene ongelmaa. Vaativa käyttäjä voi kuitenkin toivoa aiheellisesti enemmän.

Arvosana suorituskyvystä: 7/10

Netflix ja suoratoistopalvelut

Proton VPN mainostaa itseään pääasiassa yksityisyydellä ja tietoturvalla, mutta se onnistuu myös kiertämään maakohtaisia rajoituksia.

Netflix avautui ympäri maailmaa. Pääsimme käsiksi Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Australian, Kanadan sekä Japanin kirjastoon. Sama koski Disney Plussaa sekä Amazon Primea.

Maakohtaisissa testeissä ei nähty poikkeamia. BBC iPlayer, Channel 4, ITVX, 10Now ja 9Play avautuivat jokaisella yrityksellä.

Mitä tulee torrenttien lataamiseen, kaikki toimi tälläkin saralla. Proton VPN tekee muiden P2P-verkkoon pääsemisestä helppoa, minkä lisäksi tarjolla on jopa P2P-optimoituja palvelimia.

Arvosana suoratoistopalveluista ja maarajoituksesta: 10/10

Yksityisyys

Kuten Protonin kohdalla on totuttu näkemään, kokonaisuus on rakennettu yksityisyys edellä. Valitsipa palvelusta minkä tahansa version, protokollista käytössä ovat OpenVPN, WireGuard sekä Stealth. Kaksi ensin mainittua ovat tuttuja ja erittäin luotettavaksi todettuja eri yhteyksissä, joten niiden osalta ei tarvitse kantaa huolta huomisesta. WireGuard on rakennettu jo itsessään kaikista turvallisimman suojauksen varaan, kun taas OpenVPN:n osalta Proton on valinnut AES-256-suojauksen. Turvallisuus on siis taattua.

Stealth on WireGuardin muunneltu ja TLS:llä toimiva versio, jonka vuoksi se näyttää normaalilta verkkoliikenteeltä. Se ei täten jää kaikkiin VPN-haaveihin kiinni. Sen pääasiallinen tarkoitus on livahtaa ehtoihin perustuvien palomuurien läpi, mutta käytännöllisyys riippuu vahvasti nettirajoituksista.

Protonilla on yksiselitteiset no-log-lupaukset, jotka on todennettu useissa eri auditoinneissa. Näistä viimeisimmän takana on Securitum, joka tarkisti tilanteen heinäkuussa 2024. Kyseessä on jo kolmas vuosittainen auditointi, jonka tulokset ovat luettavissa palvelun kotisivuilta ilman jäsenyyttä tai kirjautumista. Tämä on miellyttävä osoitus palveluntarjoajan halusta taata yksityisyys.

Vaikka Proton VPN ei käytä ainoastaan RAM-palvelimia, niiden täysi suojaus ajaa käytännössä saman asian. Mitään tietoa tai selaushistoriaa ei tallenneta palvelimelle.

Proton VPN:n Secure Core -arkkitehtuuri tuo kokonaisuuteen lisäkerroksen turvaa, sillä liikenne ohjataan useamman turvallisen palvelimen kautta. Forward Secrecy taasen generoi uuden suojausavaimen jokaiseen istuntoon, jotta mitään aiempaa ei voida yhdistää.

Haittaohjelmien esto ei ole valitettavasti erityisen hyvä. Kokeilimme sitä sadan uuden tietojenkalastussivuston kanssa yhdessä OpenPhishin kanssa. Sivustoista 11 % estettiin ja vain 19 % tunnistettiin. Tältä osin odotimme paljon enemmän.

Arvosana yksityisyydestä: 8/10

Yksityisyyden historia

Kun palvelu mainostaa itseään ennen kaikkea yksityisyydellä, voi siltä syystäkin odottaa paljon. Yhtiön ProvonMail joutui luovuttamaan IP-osoitteita vuonna 2019 koskien ilmastoaktivistien toimintaa. Tämä on selkeä särö kokonaisuudessa.

Sveitsiläinen laki toimii kuitenkin hieman eri tavalla VPN-palveluiden kanssa. Sivustoja ei voi vaatia paljastamaan tietoja ulkomaisille viranomaisille tai edes Sveitsin hallitukselle, joten Proton VPN on tältä osin turvattu. Kun Sveitsi ei myöskään ole virallisesti sidoksissa Euroopan unioniin, Natoon tai Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisiin, viranomaisilla ei ole pääsyä palvelun tietoihin.

Arvosana historiasta: 9/10

Asiakastuki

Proton VPN tuntuu olettavan, että käyttäjä on valmis lukemaan ohjeita saadakseen palvelusta kaiken irti. Ohjeistukset ovat erittäin kattavat, ja niiden avulla lähes jokainen ongelmakohta on ratkaistavissa. Chat-tuki koskee vain maksavia asiakkaita, mutta sähköpostilla tai työpyynnön jättämisellä saa tarvittaessa apua.

Live-tuki ei ole valitettavasti tarjolla 24/7. Sen sijaan on tyydyttävä yhteydenottoihin Suomen aikaa välillä 10-18. Kokemuksemme käyttäjätuesta on erittäin avulias, joskin pyyntöihin vastaaminen kestää hiukan turhan pitkään.

Arvosana käyttäjätuesta: 7/10

Yhteenveto

Jos etsit ilmaista VPN-palvelua, on Proton VPN oiva valinta. Siinä ei ole datakattoa, aikarajoitusta tai edes mainoksia. Kyseessä onkin ilmaisten VPN-palveluiden ykkönen.

Maksullinen versio on hieman kimurantimpi. Se onnistuu monessa, eikä peruskäytössä ongelmia juuri ilmene. Muutamat osa-alueet jäävät kuitenkin kilpailijoista.

Nopeudet pärjäävät kohtuullisesti vaikka kilpailijat ovat paljon nopeampia. Sen sijaan tarjolla on erinomainen yksityisyys sekä mahdollisuus testata palvelua 30 päivän ajan tarjolla olevan rahat takaisin -diilin myötä.

Arvosana: 83/100

• Tässä ovat tämän hetken parhaat VPN-palvelut

JBL Flip 7 - Pika-arvio

Parhaiden Bluetooth-kaiuttimien taistossa on uusi kärkimalli. JBL on jo pitkään ollut markkinoiden johtavia valmistajia, eikä Flip 7 ole muuttamassa kilpailijoiden asemaa ainakaan vähemmän tukalaksi. Valmistajan suositun malliston viimeisin versio tarjoaa kaikenkattavan matkakaiuttimen, joka päihittää monet kookkaammat vaihtoehdot vaivatta.

Vaikka kaiutin on pienikokoinen, on siinä rutkasti tehoa sekä kaksi elementtiä. 14 tunnin akkukesto on pienillä kompromisseilla venytettävissä 16 tuntiin, minkä lisäksi Auracast-tuki sekä hi-res-tuki tarjoavat rahalle entistä enemmän vastinetta. Myös tukisovellus sekä mahdollisuus parittaa kaiutin muiden Flip 7 -ämyreiden kanssa on hyvä optio.

Äänenlaatu on iloinen yllätys. Vaikka kyseessä on valmistajan pienikokoisimpia kajareita, äänessä riittää yksityiskohtaisuutta sekä jämäkkyyttä. Tästä huolimatta jopa maukas basso pysyy aisoissa. Lopputuloksena on etenkin hintaluokan huomioiden kiitettävä ääni.

Kun kaikki mainitut toiminnot, hyvän akkukeston sekä kestävän IP68-luokituksen vieläpä saa 149 euron suositushintaan, on kyseessä tämän hetken parhaita peruskaiuttimia matkakäyttöön.

JBL Flip 7 - Hinta ja saatavuus

• Julkaistiin maaliskuussa 2025
• Suositushinta 149 €

JBL Flip 7 julkaistiin maaliskuussa 2025. Mallin suositushinta on 149 euroa.

Kyseessä on valmistajan Bluetooth-kaiuttimien valikoiman edullisimpia vaihtoehtoja. Kilpailu pienikokoisten kaiuttimien kohdalla on todella tiukkaa ja tarjolla on monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja.

JBL Flip 7 - Tekniset tiedot

JBL Flip 7 - Ominaisuudet

• 45 x 80 mm:n bassoelementti, 16 mm:n diskanttielementti
• Bluetooth 5.4
• Taajuusvaste 60 Hz - 20 kHz

Flip 7 hyödyntää langatonta Bluetooth 5.4 -yhteyttä. Äänen puolesta käytössä ovat SBC- ja AAC-koodekit, jotka eivät ole parhaimmistoa mutta silti riittävän hyvät.

Toisin kuin aiemmat Flip-mallit, seitsemännen sukupolven version voi yhdistää kaapelilla suoraan lähdesoittimeen. USB-C-väylää hyödynnetään lataamisen ohella tiedonsiirtoon, mikä mahdollistaa jopa korkearesoluutioisen (24bit/96 kHz) materiaalin toistamisen. Toiminto käynnistyy pitämällä isoa Play-painiketta pohjassa liitäntäkaapelia kytkiessä.

Kuuntelitpa minkälaista ja -tasoista musiikkia tahansa, 45 x 80 mm:n bassoelementti sekä 16 mm diskanttielementti pitävät huolen kuuntelukokemuksen laadukkuudesta. Isompi elementti nappaa valtaosan 35 W kokonaistehosta, mutta diskanttikaiuttimellekin riittää kymmenen watin edestä puhtia. Tehon määrä on kaiuttimen koko huomioiden rutkasti.

Flip 7 on malliston ensimmäinen Auracast-tuellinen kaiutin. Paitsi että sen voi parittaa muiden Flip 7 -kajareiden kanssa stereoääntä varten, halutessaan laitteen saa myös yhdistettyä Auracastia hyödyntäviin laitteisiin.

JBL:n kehittämä AI Sound Boost -teknologia analysoi toistettavan musiikin ja minimoi tekoälyn avulla häiriöt sekä muut ongelmat. Vastapainoksi tarjolla on myös PlaytimeBoost-toiminto, joka vähentää matalien taajuuksien toistoa akkukeston maksimoimiseksi.

• Arvosana ominaisuuksista: 5/5

JBL Flip 7 - Muotoilu

• Seitsemän eri värivaihtoehtoa
• IP68-luokitus
• Kantohihna ja kiinnityskoukku

Flip 7 on todella kestävä Bluetooth-kaiutin. Muotoilu itsessään ei eroa käytännössä mitenkään edeltävien sukupolvien malleista, sillä tälläkin kertaa kaiutin luottaa sylinterimäiseen ulkonäköön. Malli on kokonsa (70 x 183 x 72 mm) puolesta helppo napata kantoon.

Malli saapui myyntiin seitsemässä eri värissä. Tarjolla on perinteisiä sävyjä, kuten musta ja valkoinen, mutta halutessaan laitteeseen saa lisätyyliä esimerkiksi maastokuvioidulla (squad) värityksellä.

Flip 7 on IP68-luokiteltu, mikä on markkinoiden tämän hetken kiistatonta parhaimmistoa. Käytännössä laite ei siis ole moksiskaan pölystä tai vedestä. Tämä tuo runsaasti turvaa hiekkarannalla, saunanlauteilla tai sadekelillä käyttöön. Mikäli kaiuttimen haluaa ripustaa esimerkiksi ovenkarmiin, onnistuu tämä näppärällä kiinnityskoukulla.

Kokonaisuus on muotoilunsa, kestävyytensä ja materiaalivalintojensa puolesta kiitettävä. Sinänsä pieni erottuminen edeltäjistä ei olisi pahasta, mutta samalla motkotettavaa ei myöskään käyttäessä tule mieleen.

• Arvosana muotoilusta: 5/5

JBL Flip 7 - Äänenlaatu

• Yksityiskohtainen ja laadukas ääni
• Runsaasti dynaamisuutta ja voimakkuutta

JBL on saanut parannettua Bluetooth-kaiuttimiensa äänenlaatua sukupolvi toisensa jälkeen. Jos Flip-sarjan ensimmäiset versiot jättivät vielä toivottavaa, Flip 7 nostaa kuuntelukokemuksen uudelle tasolle.

Testijakson aikana kaikenlaiset eri biisit osoittavat kehut perustelluiksi. Langaton yhteys tarjoaa väkevän ja laadukkaan kuuntelukokemuksen, jossa riittää bassoa, yksityiskohtia ja tasapainoa. JBL Xtreme 4 ja muut kookkaammat bilekaiuttimet pystyvät toki vielä parempaan, mutta niiden hintalappu on moninkertainen.

Basso sekä keskiäänet tuntuvat olevan hyvässä tasapainossa. Vaikka kaiuttimen pieni koko voi huolettaa, äänessä on tilan tuntua sekä tarkkuutta. Korkeat äänet kuulostavat yksityiskohtaisen kirkkaalta muttei silti liian terävältä. Kokonaisuutena äänimaisema on luonnollinen.

Kuuntelukokemuksessa ei ole ongelmakohtia tai kompastuskiviä. Halutessaan äänimaisemaa voi muokata tukisovelluksen seitsemänkaistaisella taajuuskorjaimella, mutta se jäi ainakin meidän testissämme lähinnä kuriositeetiksi.

• Arvosana äänenlaadusta: 5/5

JBL Flip 7 - Käyttökokemus

Kun kyseessä on yksinkertainen ja minimalistinen kaiutin, ei käytettävyyden osalta pitäisi olla syytä huoleen. Tästä huolimatta osa kilpailijoista osoittaa simppelinkin olevan ajoittain hankalaa. Onneksi JBL Flip 7 ei kompastele tälläkään osa-alueella, sillä kaiuttimen käyttö onnistuu käytännössä ihan keneltä tahansa.

Volyymisäätö, musiikkitoisto, Bluetooth-paritus sekä Auracast-toiminto avautuvat käyttöön fyysisistä ja kookkaista painikkeista. JBL Portable -tukisovellus on ladattavissa ilmaiseksi Android- ja iOS-laitteille. Sen toimivuudessa ei ole ollut testeissämme minkäänlaista häikkää, vaan kaikki toimii kuten kuuluu ja käyttökin on yksinkertaista. Ohjelmiston avulla voi tarkastella akkukestoa, hallita kaiuttimen parittamista, kytkeä PlaytimeBoost-toiminnon päälle sekä hallita kuuntelukokemusta seitsemänkaistaisella taajuuskorjaimella. Myös ohjelmistopäivityksiin pääsee käsiksi JBL Portablen avulla.

Akkukesto vaikuttaa käyttökokemukseen hyvinkin konkreettisesti. Oletuksena JBL Flip 7 jaksaa noin 14 tunnin ajan, mutta PlaytimeBoost-toiminnolla lukema venyy 16 tuntiin.

• Arvosana käytettävyydestä ja käyttöönotosta: 5/5

JBL Flip 7 - Hinta-laatusuhde

Kun kerta olet lukenut tätä arvostelua näin pitkälle, tietänet jo valmiiksi miten hyvä JBL Flip 7 on. Se tarjoaa rahalle loistavan vastineen jokaisella osa-alueella. Muotoilu on kestävää ja laadukasta, toimintojen määrä on vakuuttava, äänenlaatu yllättää positiivisesti ja jopa akkukesto on plussan puolella.

Jos tämä ei riitä perustelemaan hankintaa, etsinet eri kaliiberin laitetta jo ihan lähtökohtaisesti. Karaoketoiminnot, valoefektit ja muut ekstratoiminnot vaativat merkittävää lisäsatsausta.

• Arvosana hinta-laatusuhteesta: 5/5

Kannattaako JBL Flip 7 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Logitech G915 X Lightspeed TKL- Pika-arvio

Logitech G915 X Lightspeed TKL on langaton mekaaninen pelinäppäimistö, joka tarjoaa kattavat liitettävyysmahdollisuudet sekä matalaprofiiliset painikkeet.

Kokonaisuus on pelinäppäimistöksi erittäin hillitty ja aistikas, vaikkakin RGB-valoilla saa erityisesti valkoisen värivaihtoehdon erottumaan joukosta. Ohut runko pyöristettyine reunoineen ja metallipintoineen luovat tunteen laadukkaasta tuotteesta.

Tuntumaltaan laite on jämäkkä, laadukas ja yllättävän kevyt. Kokonaisuudessa on silti oiottu muutamassa kohdassa, ja tämän vuoksi erityisesti PBT-näppäinhatut tuntuvat hieman muovisemmilta kuin monessa muussa tämän hetken parhaassa pelinäppäimistössä. Painikkeiden päällä oleva tekstuuripinta on hieman karhea ja alkuun jopa epämiellyttävä.

Peruspainikkeiden yläpuolella olevat muoviset painikkeet tekevät sen sijaan vaikutuksen. Myös äänenvoimakkuuden säätämiseen tarkoitettu rulla pyörii miellyttävällä tarkkuudella ja tuntumalla.

Logitech G915 X Lightspeed TKL on kattavasti kustomoitavissa valmistajan omalla G HUB -tukisovelluksella. Sen avulla voi uudelleenmäärittää painikkeita, luoda makroja sekä hallita RGB-valaistusta. Ohjelmiston monipuolisuus kaipaisi pientä perehdytystä, mutta jo tällaisenaan se tarjoaa harjaantuneelle käyttäjälle kattavat työkalut kokonaisuuden personointiin.

Pelatessa Logitech G915 X Lightspeed suoriutuu vallan mainiosti. Taktiilikytkmet ovat nopeat mutta silti riittävän jämäkät. Onneksi aktivointipiste tulee vastaan niin nopeasti, etteivät sormet uuvahda pidempienkään pelisessioiden aikana. Jo mainitut teksturoidut pinnat aiheuttavat myös oman murheensa, sillä ne eivät karheudestaan huolimatta saa pidettyä sormia riittävän jämäkästi paikallaan. Kiihkeässä pelisessiossa sormet voivat herkästi lipsahtaa väärille painikkeille, mikä ei aiheuta hurraahuutoja.

Kirjoituskäytössä Logitech G915 X Lightspeed TKL ei yllä aivan yhtä suuriin urotekoihin. Ahdettu näppäinasettelu vaatii rutkasti totuttelua, eikä korkeussäätimen rajallisuuskaan miellytä kaikkien makuhermoja. Onneksi matalaprofiiliset painikkeet tuntuvat kuitenkin hyviltä.

Yhteysasetusten kanssa ei tullut vastaan ongelmia Bluetoothin eikä langattoman 2,4 GHz Lightspeed -vaihtoehdonkaan kanssa. Näiden välillä on vaivatonta vaihtaa yhteyttä, mutta harmillisesti Bluetooth-yhteyden siirtäminen laitteesta toiseen ei onnistu pikakomennolla.

Kokonaisuuden suurin ongelma on sen hinta. Logitech G915 X Lightspeed TKL maksaa Suomessa 229 euroa, joten sitä on verrattava suoraan markkinoiden parhaisiin pelinäppäimistöihin. Tässä taistossa se jääkin vain hieman kalliimman Razer Huntsman V2 Analogin sekä monipuolisemman Razer Pro Type Ultran jalkoihin. Onneksi jo nyt on tarjolla muutamia hyviä tarjousmyyntejä, joista Logitechin matalaprofiilisen kirjoitusalustan voi napata matkaan selvästi tavallista huokeampaan hintaan.

Logitech G915 X Lightspeed TKL - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 229 €
• Saatavana mustana ja valkoisena
• Pelinäppäimistöjen hintahaitarin yläpäässä

Logitech G915 X Lightspeed TKL maksaa Suomessa 229 euroa ja se on saatavissa mustana sekä valkoisena. Kytkimien osalta tarjolla on kolme eri vaihtoa (Tactile, Linear ja Clicky), mutta saatavuus on rajattua. Esimerkiksi Logitechin verkkokaupassa skandinaavinäppäimillä varustettua valkoista mallia myydään ainoastaan Tactile-kytkimillä.

Hintansa puolesta Logitech C915 X Lightspeed on markkinoiden tyyriimpää osastoa, jossa se vertautuu tämän hetken parhaisiin pelinäppäimistöihin. Tarjolla on muutamia vieläkin hintavampia vaihtoehtoja, mutta tässä tapauksessa ero on yleensä vain kymppejä.

Logitech C915 X Lightspeed julkaistiin syksyllä 2024 ja se on saatavissa monilta suomalaisilta jälleenmyyjiltä.

Arvosana hinnasta: 3 / 5

Logitech G915 X Lightspeed TKL - Tekniset tiedot

Logitech G915 X Lightspeed TKL - Muotoilu ja ominaisuudet

• Ohut, kevyt ja älykäs
• Näppäinhatut eivät markkinoiden parhaimmistoa
• G HUB -sovellus tarjoaa kattavan kustomoitavuuden

Logitech G915 X Lightspeed TKL satsaa pelinäppäimistöksi varsin minimalistiseen olemukseen. Yksivärisyys saa sen näyttämään hillityltä ja arvokkaalta tavalla, joka ei erotu väärällä tavalla edes työpaikalla. Valkoinen sävy on hieman persoonallisempi, mutta se tai RGB-valaistus eivät saa kokonaisuutta hyppäämään esiin.

Kelluvat näppäinhatut ovat tyylikäs ratkaisu. Niin ikään metalliset osat sekä pyöristetyt reunat tuovat viimeistellyn olemuksen. Kun hintalappu on pitkälle yli parisataa, pitää pelinäppäimistöltä voida odottaa laadukasta rakennetta. Tältä osin Logitech G915 X Lightspeed TKL saa puhtaat paperit: se on jämäkkyydestään huolimatta kevyt ja ohut.

Valitettavasti PBT-näppäinhatut eivät ole kuitenkaan aivan muun kokonaisuuden asettamalla tasolla. Pinnoissa oleva tekstuuri tuntuu hieman karhealta, joten näppäimien painaminen on etenkin alkuun hieman epämieluisaa. Onneksi näppäimistön päällä olevat pikapainikkeet tuntuvat selvästi paremmilta, sillä niiden muovinen ja pehmeä pinta on sormelle mieluisa klikattava. Myös volyymirulla on kehunsa ansainnut.

Kuten monet muutkin nykyaikaiset näppäimistöt, Logitech G915 X Lightspeed TKL:ssä on portaittaiset jalustat nostamassa kirjoitusasennon sopivaksi. Valitettavasti laite ei kuitenkaan nouse edes maksimiasetuksilla tarpeeksi ylös, mikä voi olla joillekin ongelma.

Logitechin G HUB -tukisovellus mahdollistaa valmistajan muiden näppäimistöjen tapaan kattavan kustomoitavuuden. Säätömahdollisuuksien piirissä ovat muun muassa RGB-valaistus sekä painikkeiden uudelleenasettelu. Viimeksi mainitulla voi luoda näppäriä makroja ja näppäinyhdistelmiä auttamaan tehokkaampaa käyttöä.

Näppäimistön päällä olevat mediapainikkeet auttavat käytön hallinnointia. Lisätoimintoja saa kytkettyä eri profiileihin sekä Fn- ja G Shift -työkaluihin.

Vaikka G HUB pyörii sutjakasti, se on monipuolisuutensa vuoksi hieman vaikeakäyttöinen. Olisimme halunneet nähdä alkuun yksinkertaisia opastuksia perehtymistä varten, sillä esimerkiksi profiilinvaihtoa ei avata millään tavalla. Onneksi pieni opettelu palkitsee käyttäjänsä.

Arvosana ominaisuuksista ja muotoilusta: 3.5 / 5

Logitech G915 X Lightspeed TKL - Suorituskyky

• Responsiivinen ja jämäkkä
• Näppäinhatut herättävät huolta
• Hieman ahdas olemus

Jos Logitech G915 X Lightspeedikseen valitsee taktiilikytkimillä varustetun version, näppäimet tuntuvat ja kuulostavat varsin kliksahtelevilta. Vaikka ne reagoivat käskyihin nopeasti, tarjoavat kytkimet jopa odotettua paremman ja jämäkämmän painallustuntuman. Tämä yllättää näin matalaprofiiliselta näppäimistöltä. Onneksi aktivointipiste tulee nopeasti vastaan, joten kirjoittaminen ei saa sormenpäitä uupumaan.

Käden saa asetettua näppäimille varsin miellyttävästi, eikä yhteenkään painikkeeseen yltääkseen tarvitse venytellä liiaksi. Tämä on matalaprofiilisten näppäimistöjen suurimpia valttikortteja.

Valitettavasti näppäinhatut tuntuvat tekstuuripinnastaan huolimatta hieman liukkailta, joten sormet tahtovat ajoittain lipsahtaa väärälle painikkeelle. Arkikäyttäjä tuskin asiasta harmistuu, mutta kiihkeässä pelisessiossa työtapaturma voi koitua kohtaloksi.

Aktiiviset tekstisisällön näpyttelijät voivat kuitenkin kokea Logitech G915 X Lightspeedin hieman turhan täyteen ahdetuksi. Tämä on toki käyttäjäkohtainen asia, mutta omassa tapauksessani näppäimien välillä liikkuminen ei ollut täysin satavarmaa. Ongelmaa lisäävät matalat jalustat, jotka eivät saaneet näppäimistöä riittävän mukavaan asentoon. Viimeisen murheenkryynin aiheutti näppäimistön äänekkyys. Vaikka itseäni tämä ei häiritse, kaltaiseni yökypelin puolisokseen valinnut marmattaa kliksuttelun vaikutuksesta yöuniinsa varsin vikkelästi. Ihan ansaitusti.

Näppäimistö pysyy liitettynä koneeseen tukevasti niin 2,4 GHz:n kuin Bluetoothinkin avulla. Yhteysmuodon vaihtaminen onnistuu pikapainikkeilla vikkelästi, mutta valitettavasti Bluetooth-yhteyden siirtäminen laitteesta toiseen ei ole aivan yhtä näppärää.

Akkukesto on hyvällä tolalla. Latinkia riittää vajaan viikon aktiivikäytölläkin noin 50 %, vaikka arki kuluisi työnteon ja pelaamisen parissa.

Arvosana suorituskyvystä: 3,5 / 5

Kannattaako Logitech G915 X Lightspeed TKL ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Arvostelussa Logitech G309 Lightspeed

Logitech G309 Lightspeed on keskihintainen pelihiiri, joka pyrkii vakuuttamaan ennen kaikkea peliharrastukseensa kepeästi suhtautuvat. Sopusuhtainen hintalappu tekeekin siitä oivan valinnan käyttäjälle, joka ei tavoittele ammattilaisuraansa e-sportsin saralla tai kaipaa kaikkia mahdollisia ekstraominaisuuksia.

Olemus osoittaa yksinkertaisen olevan toimivinta. G309 ei sisällä RGB-valoja tai muitakaan pelilaitteille tyypillisiä spektaakkelimaisia ominaisuuksia. Sen sijaan kokonaisuus on niin hillitty ja simppeli, että hiirtä voisi luulla työpisteen vakiovarusteeksi. Ainoastaan pieni Logitech G -logo paljastaa laitteen kätkevän pintansa alle yllätyksiä.

Kokonaisuus näyttää ja tuntuu sutjakalta. Kämmentä vasten oleva korkeampi kohta laskee kärkeä kohden tasaisesti ja sopivasti. G309 ei ole yhtä pitkä tai leveä kuin G502 Lightspeed, mutta silti sen näppäimet ovat miellyttävän kookkaat. Tasapintainen runko soveltuu ennen kaikkea käyttäjälle, joka lepuuttaa kättään hiiren päällä. Sen sijaan puristusotteen nimeen vannovat saattavat pettyä kokemukseen.

Materiaalit sekä rakenne tekevät vaikutuksen. Muoviosat ovat ohuudestaan huolimatta jämäkät, eikä patterille varattu lokero avaudu tai erotu millään tavoin. Myös painikkeet tottelevat käskyjä sopivalla voimalla.

Jopa rulla on miellyttävän jämäkkä. Sen kanssa ei rullaile valikoissa tai verkkosivuilla vahingossa ohi, mutta silti hiiri yltää tältäkin osin hyviin nopeuksiin. Sivupainikkeet soveltuvat oikeakätisen käyttöön erinomaisesti.

PTFE-tassut ovat melko ohuet, joten G309 Lightspeed on suunnattu pehmustetuille tai hiirimatollisille tasoille. Mukana ei ole vaihtotassuja, mikä on pieni ero moniin hintavampiin malleihin.

Hiiri painaa patterin kanssa 86 grammaa, mikä saa sen tuntumaan kädessä melko jämäkältä. Vaikka rakenne on kärkeä kohti laskeva, laite osoittautuu aktiivikäytössä miellyttävän tasapainoiseksi. Ainoaksi pieneksi vajeeksi voi nostaa sivustat, joissa ei ole kunnollisia paikkoja sormien asettelulle, mikä mahdollistaisi asianmukaisen puristusotteen.

Jos G309 Lightspeedin kaverina on Logitechin Powerplay-latausalusta, paino putoaa patterin katoamisen myötä 68 grammaan. Tällöin hiiri tuntuu selvästi keveämmältä ja ketterämmältä myös pidemmissä pyyhkäisyissä. Valitettavasti Powerplay on ostettava erikseen ja se maksaa tällä hetkellä 139 euroa, joten kokonaissumma nousee merkittävästi.

Hiiressä käytetään optis-mekaanisia Lightforce-hybridikytkimiä. Valmistaja lupaa hiiren tuntuvan mekaaniselta optisuudestaan huolimatta. Väittämät osoittautuivat pitkän testijakson aikana todeksi, sillä kepeät painallukset rekisteröityivät todella nopeasti ja hyvällä tuntumalla. Kokonaisuutta on yksinkertaisesti miellyttävä käyttää niin pelatessa kuin työkäytössäkin.

G309 Lightspeed etenee sulavasti ja tarkasti. Vaikka polling-lukema on maksimissaan vain 1 000, eivät pelitulokset sen piikkiin menneet. Toki kilpapelaamiseen etua tavoittelevien kannattaa tältä osin napata teknisesti edistyneempi pelihiiri kätensä jatkeeksi.

Langaton Lightspeed-yhteys toimi koko testijakson ajan moitteitta kaikissa olosuhteissa. Halutessaan hiiren saa yhdistettyä Lightspeedin avulla yhteen laitteeseen ja Bluetoothilla toiseen, jolloin vempaimien välillä saa vaihdettua vaivattomasti.

Logitechin G Hub -tukisovellus mahdollistaa asetusten säätämisen ja personoinnin. Tarjolla on erilaisia valmiita profiileja suosittuihin hittipeleihin sekä esiasetettuja DPI-vaihtoehtoja erilaisiin peligenreihin. DPI-lukema on laskettavissa alimmillaan sataan ja nostettavissa enimmillään hulppeaan 25 600.

Halutessaan painikkeiden toimintoja saa niin ikään muokattua. Tarjolla on mahdollisuus nivoa toimintoja yhteen sekä asettaa erilaisia makroja, joilla saa esimerkiksi käynnistettyä sovelluksia tai hallittua musiikkitoistoa. Onpa käytössä myös sovelluskohtaisia muokkauksia vaikkapa Discordin nimeen vannoville.

Sovellus mahdollistaa myös polling-lukeman muokkaamisen sekä kytkinten tyypin muuttamisen. Muokattavuus ei kuitenkaan kata kaikkia erikoisuuksia, joita hintavammat luksusmallit tarjoavat. Esimerkiksi hiiren nostamiseen ei saa kytkettyä sen tarkempia toimintoja tai tehosteita.

Logitech lupaa hiiressä olevan patterin jaksavan Lightspeed-yhteydellä 300 tuntia ja Bluetoothilla jopa 600 tuntia. Kun hiiri on ollut käytössä syksystä lähtien päivittäisessä työnteossa sekä pelaamisessa eikä virta ole vielä loppunut, voi lukemaa pitää hyvinkin uskottavana.

Kun huomioi Logitech G309 Lightspeedin hinnan, ominaisuudet sekä tarkkuuden, on rahalle saatava vastine hyvällä tasolla. Kaksi langatonta yhteyttä sekä mainio G Hub -tukisovellus tarjoavat nekin mukavasti vaihtoehtoja. Valitettavasti polling-tarkkuus jättää kuitenkin vaativammat pelaajat kylmäksi. Jos se ei haittaa ja haluaa peli- tai työpisteelleen laadukkaan sekä maltilliselta näyttävän pelihiiren, on Logitech G309 Lightspeed hyvä valinta.

Logitech G309 Lightspeed - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 89 €
• Saatavissa monilta jälleenmyyjiltä
• Kilpailijoitaan edullisempi

Logitech G309 Lightspeed ilmestyi markkinoille kesällä 2024 ja se maksaa Suomessa 89 euroa. Se on saatavana mustana tai valkoisena, minkä lisäksi kotimaamme ulkopuolelta on saatavissa erillinen Kamisato Ayaka Special Edition -erikoisversio.

Vaikka G309 Lightspeed hyödyntää AA-paristoa, on siinä tuki myös valmistajan Powerplay-latausalustaa. Se on kuitenkin ostettava erikseen.

G309 Lightspeed on valmistajan langattomien hiirien edullisempaa osastoa. Verrokeista G502 ja G903 ovat teknisesti hieman etevämpiä. Yhtenä ostopäätöksen ratkaisijana voikin olla G502:n sisäänrakennettu akku sekä lisäpainikkeet, jotka eivät kuitenkaan näy pahemmin hintalapussa.

Vastaavasti G305 on edullisempi malli, mutta siihen mahtuu vähemmän tallennettavia profiileja. Lisäksi se ei tarjoa Bluetooth-yhteyttä, mutta vastapainoksi mukana ovat akku sekä USB-C-väylä.

Kilpailijoiden leireistä on nostettava esiin Cooler Master MM311, joka on saatavissa puolet halvemmalla kuin G309 Lightspeed. Tämän vuoksi olemme nostaneet sen tämän hetken parhaiden pelihiirien etevimmäksi budjettimalliksi.

Logitech G309 - Tekniset tiedot

Kannattaako Logitech G309 Lightspeed ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Ultimate Ears Miniroll - Pika-arvio

Tämän vuoden pikkujoulukausi on hieman bassorikkaampi kuin edeltäjänsä, mikäli Ultimate Ears Miniroll saa sanansa sanottavaksi. Tämä pienikokoinen Bluetooth-kaiutin pyrkii erottumaan parhaista bilekaiuttimista ennen kaikkea sen todella pienellä koolla.

Kyseessä on vuonna 2015 ilmestyneen UE Rollin ja vuotta myöhemmin saapuneen UE Roll 2:n henkinen perillinen. Samalla uutukainen on valmistajan heittämällä pienin kaiutin tähän mennessä. Miniroll ei äänensä puolesta vedä tietenkään vertoja Wonderboom 4:lle, mutta samalla se on selvästi halvempi sekä helpommin liikuteltava.

Ultimate Ears Miniroll maksaa Suomessa vain 79 euroa, joten se on markkinoiden edullisimpia langattomia Bluetooth-kaiuttimia.

Ennen kaikkea Miniroll on parantanut edeltävistä malleista. Äänessä on rutkasti enemmän bassoa, mikä tekee musiikinkuuntelusta hauskempaa kuin mihin aiemmat minikaiuttimet ovat pystyneet. USB-C-latausliitäntä sekä parempi akkukesto parantavat kokemusta, kun taas rohkeat värivaihtoehdot tuovat mukaan persoonallisuutta. Ei silti kannata huolestua: on se saatavissa myös perinteisenä mustana mikäli se on tärkeintä.

Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Mukana on nimittäin monia aiempien Roll-kaiuttimien vahvuuksia, kuten erinomaisen käytännöllinen kantohihna. Tämän ansiosta laitteen saa vaikkapa sidottua reppuun tai asetettua ovenkahvaan kiinni.

Täydellisyyteen ei kuitenkaan ylletä. Olisimme halunneet nähdä mobiilisovelluksen lisäominaisuuksien mahdollistamiseksi, taajuuskorjaimen äänenlaadun hiomiseksi sekä painikkeet biisien ohittamiselle tai kelaamiselle. Kun kilpailijoiden minikaiuttimet pystyvät tähän, tuntuu toimintojen uupuminen harmilliselta.

Osalle kaiuttimen maksimiäänenvoimakkuus voi olla kynnyskysymys, sillä ei se bilehuonetta täytä. Tämä lienee myös itsesäänselvyys, sillä malli taistelee kirjaimellisesti aivan eri painoluokassa kuin esimerkiksi JBL Partybox Stage 320. Ennen kaikkea kyseessä on oiva valinta reppureissaajalle tai muuten vain yksinkertaisen sekä pienikokoisen kaiuttimen haluavalle.

Ultimate Ears Miniroll - Hinta ja julkaisupäivä

• Julkaistiin syyskuussa 2024
• Suositushinta 79 €

Ultimate Ears Miniroll julkistettiin syyskuun puolivälissä 2024. Ajankohta on suomalaisittain tietenkin hieman harmillinen, sillä kesän rantakausi ja sitä kautta ulkobileet alkavat olla pelkkä kaunis muisto tai vastavuoroisesti kaukana siintävä toive.

Malli kustantaa Suomessa 79 euroa ja se on saatavissa monilta suurimmilta jälleenmyyjiltä. Kyseessä on siis markkinoiden edullisimpia malleja. Käytännössä laadukkaita saman kokoluokan kilpailevia malleja ovat tällä hetkellä Tribit Stormbox Micro 2 sekä JBL Clip 5, joten valinnanvaraa ei ole kovin runsaasti. Toki

Ultimate Ears Miniroll - Tekniset tiedot

Ultimate Ears Miniroll - Ominaisuudet

• Linkitettävissä muihin Miniroll-kaiuttimiin
• Ei taajuuskorjainta tai tukisovellusta
• 12 tunnin akkukesto

Ultimate Ears Miniroll ei tee ominaisuuksistaan numeroa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei ylimääräisiä toimintoja juuri ole.

Toisin kuin valtaosa Bluetooth-kaiuttimista, Miniroll ei tarjoa tukisovellusta asetusten tai äänen tarkempaan syynäämiseen. Mukana ei ole taajuuskorjainta eikä edes esiasetettuja ääniprofiileja. Niin ikään koodekien muokkaamisesta, Bluetooth-asetusten näpertelystä tai "Missä on..." -toiminnosta voi lakata suosiolla haaveilemasta.

Miniroll ei tarjoa edes muille UE-kaiuttimille ominaista ulkoilmaan tarkoitettua tilaa, joka nipistää basson voimakkuutta paremman kantaman nimissä. Tämä olisi ollut tervetullut lisä, sillä nykyisellään kaiuttimen ääni muuttuu jo pienen matkan päästä kuunneltuna hieman sotkuiseksi.

Aivan kaikesta ei ole tarvinnut onneksi luopua. Miniroll on yhdistettävissä muihin Miniroll-kaiuttimiin suuremman äänimaiseman luomiseksi. Toisin kuin Wonderboom ja muut isovelimallit, tuki kattaa kuitenkin ainoastaan nimenomaisen Miniroll-malliston. Laitetta ei siis saa yhdistettyä bileissä todellista möykkää pitäviin Boom-, Megaboom-, Everboom-, Epicboom- ja Hyperboom-kajareihin. Sitä, minkälaiseen äänivalliin esimerkiksi kymmenen Minirollia yltää, jäi tältä erää testaamatta.

Malli jaksaa yhdellä latauksella jopa 12 tunnin ajan, mikä riittää pitkälle aamuyön tunneille asti. Puhtia riittää siis mukavasti esimerkiksi viikonloppureissulle tai pitkälle patikoinnille.

Lisävirtaa saa USB-C-latausväylän avulla. Tämä on käytännössä markkinoiden vakiintunut mutta yhtä kaikki tervetullut ja elämää helpottava ratkaisu.

• Arvosana ominaisuuksista: 3/5

Ultimate Ears Miniroll - Muotoilu

• Pienikokoinen kaiutin
• Käytännöllinen kantohihna
• IP67-luokitus takaa kestävyyden jopa 1,2 metrin syvyyteen tippuessa

Ultimate Ears Minirollin keskeisin myyntivaltti on sen pieni koko. Laite on mitoiltaan (122 x 105 x 48 mm) käytännössä älypuhelimen kokoinen, eikä se paina kuin 279 grammaa.

Testijakso myös vahvisti koon hyvät puolet. Laitteen kuskaaminen on todella sujuvaa eikä se tuntunut esimerkiksi reppuun sidottuna minkäänlaiselta ylimääräiseltä painolta. Saapa sen mahtumaan jopa taskuun, joskin tällöin kuuntelukokemuksen mielekkyys menee retuperälle.

Kiinnitettävä hihna mahdollistaa monenlaisen asettelun. Sen avulla kajarin saa sidottua laukkuun, ripustettua ovenkahvaan tai asetettua ranteeseen. Onpa valmistaja sitonut sen pressimateriaaleissaan jopa koiraan, mutta ainakaan meidän piskille en tätä lähtenyt kokeilemaan.

Hyvä basso ja valittu muotoilu eivät tule täysin seurauksitta. Toisinaan basso aiheutti sen verran pintatärinää, että se putosi muutamaan otteeseen jopa lattialle. Oveen sidottuna se aiheutti rakenteissa ja hieman irrallaan olevissa listoissa jopa sen verran ikävää tärinää, että kajarin paikkaa oli syytä vaihtaa.

Kaiuttimen yläosassa on painikkeet volyymin nostamiselle ja laskemiselle. Reunalla on taasen virtapainikkeen ohella toiston käynnistävä ja lopettava näppäin, jota voi käyttää pohjassa pidettäessä parituspainikkeena. Sen sijaan biisien ohittaminen tai kelaaminen on tehtävä puhelimella.

Kestävyyteen on kiinnitetty rutkasti huomiota. IP67-luokitus takaa täyden pölykestävyyden sekä vedenkestävyyden metrin syvyyteen jopa puolen tunnin ajaksi. Kajarin pitäisi kestää pudotus enintään 1,2 metrin korkeudesta, joten kannattaa kiinnittää sen verran huolta asetteluun ettei vakuutusyhtiön kanssa tarvitse vääntää kättä tapahtumista.

Malli on myytävissä useassa eri värissä. Saimme Suomessa syyniin mustan version, minkä lisäksi tarjolla on kuvissa oleva pinkki (Calming Pink), sininen (Majestic Blue) ja valkoinen (Revive Gray) sävy.

• Arvosana muotoilusta: 4/5

Ultimate Ears Miniroll - Äänenlaatu

• Bassoa piisaa
• Äänenvoimakkuus ei riitä isompiin bileisiin
• Taajuuskorjaimen puuttuminen on menetys

Vaikka olemme viitanneet Ultimate Ears Minirolliin "bilekaiuttimena", tämä vaatii hieman termin tarkentamista. Se ei nimittäin riitä missään nimessä täyttämään isompaa kesähuvilaa äänellään, vaan laite on parhaimmillaan samassa huoneessa oltaessa tai esimerkiksi lautapelipöydän ääressä istuessa.

Testeissämme Miniroll kuulosti parhaalta kuunteluetäisyyden ollessa enintään viitisen metriä. Kun matka tuplaantui, alkoi kappaleiden selkeys ottamaan merkittävää osumaa. Tämän vuoksi mallia voi harkita myös päteväksi vaihtoehdoksi vaikkapa yöpöydälle, sillä se ei vie paljoa tilaa eikä se kuulu viereiseen huoneeseen asti ainakaan häiritsevästi.

Äänenvoimakkuus ei aiheuta pettymystä, mutta odotukset kannattaa silti pitää kohtuullisina. Jos haluat oikeasti saada naapurit ärtyneeksi, on syytä valita ennemmin jokin valmistajan isommista kaiuttimista.

Äänimaisema on jopa yllättävän bassovoittoinen. Biisien matalat äänet saavat ansaitsemansa huomion jopa niin hyvin, että kaiutin todella saattaa liikkua tärinän myötä.

Basso ei onnistu pysyttäytymään täysin selkeänä eikä se luonnollisesti kanna kovinkaan pitkälle. Mutta kun kuuntelijat ovat kaiuttimen lähellä, on laite selvästi hintaansa paremmalta kuulostava.

Kuten monilla muillakin bassoa korostavilla kaiuttimilla, yksityiskohdat jäävät hieman taka-alalle. Lisäksi äänessä on havaittavissa volyymin noustessa jonkin verran säröytymistä. On silti rehellisyyden nimissä todettava, että jos odottaa saavansa 79 euron minikaiuttimelta studiotason kuuntelukokemuksen, kannattaa katsoa peiliin pidemmänkin hetken ajan.

• Arvosana äänenlaadusta: 3,5/5

Ultimate Ears Miniroll - Hinta-laatusuhde

• Käytännöllinen muotoilu tuo lisäarvoa
• Rajoitteet voivat olla liian iso kanto kaskessa

Ultimate Ears Miniroll onnistuu perustelemaan itsensä. Se on halvempi ja liikuteltavampi kuin valtaosa markkinoiden muista Bluetooth-kaiuttimista. Kun akkukesto ja kestävyyskin ovat kohdillaan, on hinta-laatusuhdetta vaikea liiaksi kritisoida. Omassa rajatussa markkinaraossaan se on jopa erinomainen.

Jos sitä kuitenkin vertaa ylipäätään edullisiin Bluetooth-kaiuttimiin, on tilanne hieman toisin. Tarjolla on niin paljon enemmän ominaisuuksia tarjoavia matkakaiuttimia jopa samassa hintaluokassa. Tällöin toki joutuu antamaan hieman tasoitusta koossa, mutta monelle se voi olla hyväksyttävä vaihtokauppa.

• Arvosana hinta-laatusuhteesta: 3,5/5

Kannattaako Ultimate Ears Miniroll ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Logitech G515 Lightspeed TKL - Pika-arvio

Logitech G515 on suositun valmistajan loppukesästä 2024 julkaistu lisäys langattomien näppäimistöjen valikoimaan. Vaikka kyseessä on pelinäppäimistöksi melko edullinen, hintalappu on kaukana budjettimallien tasosta. Tämä on kuitenkin perusteltua, sillä kokonaisuus on erittäin laadukas ja loppuun asti mietitty. Vakaa langaton yhteys, upea painallustuntuma sekä ohjelmoitavat painikkeet perustelevat taloudellisen satsauksen.

G515 on monia asioita, mutta yhtä lailla on tärkeää huomata mitä se nimenomaisesti ei ole. Logitechin tuotteet ovat pääasiassa erittäin "pelimäisiä", eli niiden RGB-valaistukset, painikkeet sekä muut elementit muistuttavat enemmän avaruusaluksen ohjaamoa kuin perinteistä näppäimistöä. G515 on sen sijaan täysin toisesta ääripäästä. Jos ei toisin tietäisi, voisi sitä luulla nimenomaisesti toimistokäyttöön tarkoitetuksi kirjoituslaitteeksi.

Sinänsä muotoilun maltillisuus ei ole suuri yllätys matalaprofiilisesta näppäimistöstä puhuttaessa. Kun painikkeet eivät juurikaan kohoa muusta rungosta, on tyyli väistämättä hillitty. Samoja polkuja kuljetaan myös muilla osa-alueilla, sillä TKL-näppäimistö ei sisällä mitään ylimääräisiä painikkeita. Jopa dedikoidut mediapainikkeet loistavat poissaolollaan.

Valinnanvaraa on sen sijaan varsin mukavasti. Näppäimistö on saatavana mustana tai valkoisena, minkä lisäksi vaihtoehtoina ovat linear- ja tactile-kytkimet. Myyntipakettiin sisältyy myös USB-C-to-USB-A-latauspiuha.

Näppäimistö painaa vain 880 grammaa ja se on mitoiltaan hyvin kohtuullinen (368 x 150 x 22 mm). Laitteen akkukesto riittää 36 tunnin ajaksi.

Langaton näppäimistö hyödyntää Bluetooth-yhteyttä tai pakettiin sisältyvää USB-A-donglea. Jälkimmäinen on luotettavampi ja nopeampi, joten se lienee ainakin pelaajien silmissä ykkösvalinta.

Muotoilu on kaikessa minimalistisuudessaan erittäin onnistunutta. Painikkeet ovat miellyttävän tuntuisia ja helposti saavutettavissa. Näppäimien tarjoama painallusvaste on sopiva ja selkeä, joten yksikään klikkaus ei jää huomaamatta.

Jos voisimme jotain lisätä pakettiin, olisi se Logitechin pienemmästä TKL 60 -näppäimistöstä tuttu volyymisäädin. G515 kun on kaiken kukkuraksi verrokkimallia isompi, on sen poissaolo hieman hämmentävä piirre. Myös mediapainikkeiden puuttuminen on varmasti monelle iso ongelma, mutta niiden puuttumiseen tottuu. Vastaava vajavaisuus koskee rannetukea, jota ei ole mukana lainkaan. Monet tuskin harmistuvat, mutta käsien kipeytymisestä kärsivät joutuvat nopeasti ostamaan erikseen myytävän ja turhan hintavan lisälaitteen näppäimistön kaveriksi.

Logitech G515 Lightspeed TKL - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 149 €
• Tarjolla Tactile- ja Linear-kytkimet
• Värivaihtoehtoina musta ja valkoinen

Logitech G515 on 149 euron suositushinnallaan selvästi kalliimpi kuin valtaosa kilpailevista matalaprofiilisista näppäimistöistä. Lähin kilpakumppani lieneekin Corsair K70 RGB MK2. Matalaprofiilisten eli pöydän tasosta mahdollisimman vähän ylöspäin nousevien näppäimistöjen valikoima ei ole toistaiseksi kovinkaan suuri, mutta Logitech pyrkii selvästi muuttamaan asian.

Valitettavasti myyntipakettiin ei sisälly rannetukea. Sen sijaan näppäimistön osalta voi valita Tactile- tai Linear-kytkimet. Myymälöissä valinnanvaraa voi olla niukalti, mutta ainakin Logitechin verkkokaupassa on mahdollisuus valita mieluinen.

Malli on myynnissä yksinomaan langattomana mallina, mikä voi olla osalle rajaava tekijä. Langalliset vaihtoehdot ovat monesti hiukan edullisempia ja tämä olisi voinut etenkin toimistokäyttöön helpottaa hankintapäätöstä. Halutessaan mallin saa kuitenkin pidettyä jatkuvasti ladattuna myyntipakettiin sisältyvän USB-A-to-USB-C-piuhan avulla.

Arvosana hinnasta: 3 / 5

Logitech G515 Lightspeed TKL - Tekniset tiedot

Logitech G515 Lightspeed TKL - Muotoilu ja ominaisuudet

• Maltillinen ja neutraali
• Oletusvalaistus voi ärsyttää
• Ei rannetukea tai mediapainikkeita

Vaikka Logitech G515 on virallisesti pelinäppäimistö, ei se suoranaisesti näytä sellaiselta. Malli luottaa nimittäin ennen kaikkea maltilliseen olemukseen. Kokonaisuus tuntuu käyttäessä onnistuneelta kompromissilta käyttäjälle, joka haluaa pelatessa pelinäppäimistön ominaisuudet, mutta käyttää samaa laitetta päivisin työntekoon. Laite onkin omiaan kotikonttorin tietokonepisteelle, jossa työskennellään virka-aikaan ja pelataan sen päätteeksi.

Matalaprofiilisuus tuntuu ensialkuun hieman kuin kirjoittaisi läppärin näppäimistöllä. Malli on kevyt ja kestävä, minkä lisäksi näppäinhatut on helppo irrottaa puhdistusta varten. Kokonaisuutena G515:n olemus on niin hillitty, että sitä voisi myydä ongelmitta myös pelitarvikehyllyn ulkopuolella. Viihdepuoli korostuu lähinnä Gaming Mode -painikkeesta, joka on asetettu donglen ja Bluetoothin hallintaan tarkoitettujen näppäimien viereen.

Kun nyt pelinäppäimistöstä virallisesti puhutaan, on mukana luonnollisesti täysi ja muokattava RGB-taustavalaistus. Näppis hyödyntää oletuksena sinistä valoa sekä "sykkiviä" näppäinvaloja. Valot saa halutessaan pois Fn+F8-painikeyhdistelmällä tai niitä voi muokata Logitech G -tukisovelluksella halutunlaisiksi. Muokkaaminen onkin varmasti tarpeen käyttäjälle, joka ei halua näppäimistönsä huokuvan ylimääräisiä valospektaakkeleja.

Valitettavasti myyntipakettiin ei sisälly lainkaan rannetukea. Logitech toki kauppaa sellaisen erillisenä lisälaitteena, mutta tämä lisää jo entuudestaan tyyriille näppäimistölle aimo annoksen kokonaishintaa.

Toinen yhtä lailla mielipiteitä varmasti jakava puute koskee dedikoituja mediapainikkeita. Musiikkitoistoa sekä volyymiä voi hallita Fn-painiketta sekä F-ylärivin näppäimiä samanaikaisesti painamalla. Se, onko tämä turha vaiva arjessa, on varmasti tottumiskysymys. Monet pelinäppäimistöihin aiemmin tottuneet lienevät kuitenkin niin tottuneita yksinkertaisiin painikkeisiin, että näiden puuttumista voi pitää harmillisena.

Kirjoitustuntuma itsessään on erinomainen. TechRadarin testikäyttöön saama näppäimistö on varustettu tactile-kytkimillä, jotka ovat yhtä sulavat käytettävät kuin mitkä tahansa Logitech G -näppäimistöjen vastaavat. Olemmekin vuosien saatossa rakastuneet valmistajan GX Brown -kytkimiin, jotka yhdistävät erinomaisen painallustuntuman sekä vasteen. Kirjoittaessa painikkeet sujahtavat alas sopivan hellästi painamalla mutteivat liian herkästi.

Näppäimistö asettelu ja rakenne noudattelevat Logitechin hyväksi todettua kaavaa. TKL-näppäimistönä laite on jättänyt oikeassa reunassa olevat numeropainikkeet kokonaan pois, mikä on tarpeesta riippuen hyvä tai huono asia. Mikäli näppistä käyttää aktiiviseen Excel-työskentelyyn, jää niitä varmasti ikävä. Vastapainoksi niiden karsiminen on pudottanut pinta-alaa roimasti, mikä taasen tekee työ- tai pelipisteestä siistimmän näköisen.

Matalaprofiilisuus näkyy painikkeiden tavanomaista lyhyempänä painalluspisteenä. Tämä vaatii ensi alkuun opettelua, mutta ratkaisun mahdollistamaan nopeuteen tottuu yllättävän nopeasti. Kun kyseessä on puhtaasti makuasia, on vaihtoehtojen kattavampi määrä yksinomaan hyvä asia.

Lopuksi on mainittava vielä Logitech G -tukisovelluksesta, jonka avulla voi hallita RGB-valaistusta sekä muita toimintoja. Valaistusprofiilit voi tallentaa näppäimistön sisäiseen muistiin. Käytännössä kokonaisuus on hyvin tuttua ja turvallista Logitech-meininkiä. Sovellus voi tuntua ensimmäisellä kerralla hieman omituiselta, joten sen parissa kannattaa viettää pidempi sessio kaikkien toimintojen löytämiseksi.

Arvosana muotoilusta ja ominaisuuksista: 4 / 5

Logitech G515 Lightspeed TKL - Suorituskyky

• Nopeat, jämäkät painikkeet
• Erinomainen asettelu
• Isosormiset saattavat kaivata isompia painikkeita

Logitech G515 hyödyntää kahdesta muovikerroksesta koostuvia PBT-näppäinhattuja, joiden ansiosta painallustuntuma on todella miellyttävä. Logitechin taktiiliset Brown GX -kytkimet antavat selkeän mutta silti sopivan hiljaisen painallusäänen. Tämän ansiosta tunnet painalluksen rekisteröitymisen, mutta vieressä istuva kollega ei katso sermin yli murhaavasti.

Painallustuntuma on tyydyttävä ja varma. Merkittävin ansio onnistumisessa on sopiva painallusvaade, jonka ansiosta näppäimiä on juuri sopivan kevyt painaa. Näppäimet eivät mene alas liian helposti, mutta kokemus on silti pehmeä.

Game Mode -painike auttaa pelihetkien sujuvoittamisessa. Sen ansiosta Windows-painikkeen klikkaaminen ei ole enää ongelma, mikä voisi hektisessä kiireessä aiheuttaa eron voiton ja tappion välillä. Lisäksi donglen sekä Bluetoothin välillä vaihtaminen tapahtuu salamana. Tuki kahdelle eri tekniikalle mahdollistaa luonnollisesti liitännän kahteen eri laitteeseen.

G Hub -sovelluksen mahdollistava painikkeiden ohjelmointi on näppärä ja hyödyllinen lisäys siitä kiinnostuneille. Uusien komentojen luominen tai vanhojen poistaminen onnistuu käden käänteessä.

Arvosana suorituskyvystä: 5 / 5

Kannattaako Logitech G515 Lightspeed TKL ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Surfshark on yksi markkinoiden kiinnostavimmista VPN-palveluista. Se tarjoaa runsaasti ominaisuuksia toimien silti lähes kaikilla mahdollisilla laitteilla. Lisäksi sen hinta on todella kilpailukykyinen.

Palvelu kattaa noin 3 200 palvelinta, jotka ovat sijoitettu 140 kaupunkiin 100 eri maassa. Sijainneista 55 on Euroopassa, joten tarjolla on jopa sellaisia maita, joihin kilpakumppanit eivät yllä. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa on peräti 10 eri lokaatiota.

Tarjolla on omat sovellukset Windowsille, Macille, iOS:lle, Androidille ja Linuxille, minkä lisäksi Chromelle, Firefoxille ja Edgelle on saatavissa erilliset laajennukset. Lisäksi sen Smart DNS -järjestelmä kiertää verkkosivurajoitukset pelikonsoleilla, televisioilla sekä muilla laitteilla.

Olipa käytössäsi miten monta laitetta tahansa, et joudu pähkäilemään ärsyttävien laiterajoitusten kanssa. Surfshark toimii samanaikaisesti rajattomalla määrällä laitteita.

Tekninen puoli on erinomaisella tasolla. Surfsharkin ominaisuuksiin lukeutuvat AES-256-GCM-suojaus, WireGuard, OpenVPN ja IKEv2-tuki. Palveluntarjoaja lupaa no logs -käytännön, joten sovellus ei yksityisyydestään tarkkojen riemuksi taltioi tietoja käytöstä.

Kokonaisuus on vakuuttava. Android-sovellukset ovat yleensä VPN-palveluita nokkelampia, mutta Surfsharkilla näin ei ole. GPS Spoofing -hämäyksellä saa vietyä koordinaatit juuri halutulle VPN-palvelimelle.

Onpa mukana myös mainos- ja haittaohjelmasuojaus, P2P-tuki, MultiHop VPN, sovelluskohtainen yhdistäminen, yhtiön omat DNS-palvelimet sekä 24/7-tuki.

• Voit tutustua Surfsharkiin tarkemmin VPN-palvelun kotisivuilta

Hinnoittelu

Kuten englanninkielinen Surfsharkin tarjousartikkelimme havaitsee, Surfshark tarjoaa kolme erilaista tilausvaihtoehtoa. Vaihtoehdoissa on kuukauden (15,45 € / kk), vuoden (2,99 € / kk) sekä kahden vuoden tilaus (2,19 € / kk). Hintansa puolesta Surfshark onkin markkinoiden kärkivaihtoehtoja.

Valikoimassa on Surfshark One -tilausvaihtoehto, joka tarjoaa VPN-palvelun lisäksi Aviran virustorjuntaohjelmiston, seurannan tietomurroille sekä yksityisyyteen keskittyvän verkkohaun. Vaikka lisäys on edullinen (2 vuoden tilauksessa 0,50 €/kk), ei se tarjoa juurikaan lisäarvoa. Ensinnäkin virustorjuntaohjelmisto kattaa manuaaliset virustarkastukset, mutta se ei tarjoa reaaliaikaista turvaa. Tämän vuoksi sillä ei kannata korvata varsinaista virustorjuntaohjelmaa.

Surfshark tarjoaa Androidille, iOS:lle ja Macille seitsemän päivän ilmaisen kokeilujakson. Windows-laitteille ei ole vastaavaa tarjolla, mutta tämä on nykyään yhä vakiintuneempi käytäntö.

Surfshark tarjoaa myös runsaasti erilaisia maksuvaihtoehtoja. Mikäli ei halua käyttää pankkikorttia, vaihtoehtojen joukossa ovat PayPal, kryptovaluutat, Amazon Pay ja Google Pay.

Mikäli palvelu ei vastaa odotuksiasi, saat rahasi takaisin 30 päivän ajan.

Yksityisyys

Surfsharkin yksityisyyssuojan peruspilareina ovat tutut turvallisuusprotokollat (OpenVPN UDP ja TCP sekä WireGuard), AES-256-suojaus sekä verkkoliikenteen palvelinyhteyden katketessa pysäyttävä kill switch.

Tässä ei ole kuitenkaan vielä kaikki. Surfsharkilla on oma yksityinen DNS jokaisella palvelimella, jonka tehtävä on vähentää kaikenlaista seurantaa. Tämän lisäksi voit hyödyntää kahta eri palvelinta, jolloin voit yhdistää esimerkiksi Pariisiin samalla kun Surfshark-verkkoyhteytesi tulee New Yorkista. Tämän ansiosta seuraaminen on entistä vaikeampaa.

Surfsharkin tukikohta on ExpressVPN:n tavoin Brittiläiset Neitsytsaaret. Yhtiö korostaa jokaisessa käänteessä, ettei sen tämän vuoksi ole tarpeen kerätä minkäänlaisia käyttäjätietoja.

Yksityisyyden tietosivut täsmentävät lupausta. Sen perusteella Surfshark ei kerää tietoja "sisään- tai ulosmenevistä IP-osoitteista, verkkoselauksesta, latauksista, ostoshistorioista, käytetyistä VPN-palvelimista, kulutetusta kaistasta, sessiotietoista, yhteyksien aikaleimoista tai verkkoliikenteestä".

Palvelu siis tallentaa FAQ-oppaan perusteella ainoastaan sähköpostiosoitteen sekä laskutustiedot. yhteyden osalta lokiin jää merkintä käyttäjätunnuksesta sekä yhteysajasta. Nämäkin poistuvat 15 minuuttia yhteyden katkaisun jälkeen.

Auditoinnit

Tietoturvakäytäntöjen kertominen on tärkeää, mutta pelkkään mainospuheeseen ei kannata luottaa. Tämän takia onkin iloinen yllätys, että Surfshark on auditoitu kahdella eri osa-alueella.

Saksalainen tietoturvayhtiö Cure53 tarkasti palvelun marraskuussa 2018, jolloin suurennuslasin alla olivat selainlaajennukset. Yhtiö löysi muutamia pieniä murheenkryynejä, mutta kokonaisuutena se oli "erittäin tyytyväinen" näkemäänsä.

Tämä oli tietysti hienoa vuonna 2018, mutta auditoinnin rajallisuus sekä ikääntyminen saavat monet miettelijääksi.

Surfsharkin palvelimet kävivät toukokuussa 2021 jälleen Cure53:n auditoitavana.

Tällä kertaa syyniin asetettiin merkittävästi laajempi osuus palvelusta. Tarkasteluun päätyivät palvelimet, VPN-asetukset sekä infrastruktuuri.

Auditoinnissa havaittiin neljä tietoturvaan liittyvää ongelmaa, joista korkeimmat kriittisyys oli keskitasoa (Medium). Jos et ole perehtynyt auditointiteksteihin, tarkoittaa tämä lyhykäisyydessään erittäin hyvää. Syyneissä nimittäin havaitaan aina jotain, mutta Surfshark onnistui uiskentelemaan arvioinnista lähes puhtain paperein.

Toivomme näkevämme vielä hiukan kattavamman auditoinnin, sillä palvelun lokitietojen keräämistä ei käyty läpi. Lisäksi palveluntarjoaja julkaisi loppuraportista vain osittaisen version.

Joka tapauksessa auditointi itsessään on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Toivottavasti näemme vielä tarkemman syynin sekä kokonaisen loppuraportin lähitulevaisuudessa.

Windows-sovellus

Windows-sovellus on monipuolisempi kuin monella kilpailijalla, mikä tekee siitä myös aavistuksen mutkikkaamman. Käytännössä kaikki toimii onneksi juuri kuten toivoa saattaa. Tarjolla on Connect-painike lähimmälle palvelimelle yhdistämiseksi, lista muista palvelimista sekä Settings-asetusvalikko.

WireGuard-yhteydet ovat erittäin nopeat, sillä kaikki on valmista muutamassa sekunnissa. OpenVPN sen sijaan vaatii 8-10 sekuntia. Yhdistämisen jälkeen sovellus kertoo yhteyden avautumisesta ja sulkeutumisesta. Lisäksi ruutu paljastaa IP-osoitteen sekä virtuaalisen sijainnin.

Hyvin mietitty sijaintivalinta mahdollistaa maiden ja kaupunkien selaamisen sammalta listalta. Et siis joudu erikseen vaihtamaan välilehteä vai tutkailemaan maatiedon alle luotua listaa kaupungeista. Ainoa pieni kompastuskivi koskee kaupunkien järjestelyä, sillä jostain syystä ne eivät ole aakkojärjestyksessä.

Sijaintivaihtoehdot eivät paljasta yhteyden latenssia, mutta onneksi ikonit erottelevat jyvät akanoista. Haulla löytää etsimänsä muutamalla ensimmäisellä kirjaimella. Lisäksi suosikkeihin saa lisättyä hyväksi todetut palvelinsijainnit.

Staattisella IP:llä saa muodostettua yhteyden Saksaan, Japaniin, Singaporeen sekä Iso-Britanniaan. Tämän jälkeen Surfshark muokkaa IP:n sijaintitiedon maahan kuuluvaksi (fixed IP). Ominaisuus on erittäin näppärä mikäli joudut kirjautumaan esimerkiksi IP-rajoitettuun verkkoon VPN:n ylitse.

MultiHop-välilehdeltä avautuu mahdollisuus kierrättää liikenne kahden VPN-palvelimen kautta. Tämä lisää yksityisyyttä entisestään, sillä mikäli toinen serveri jostain syystä joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, toinen palvelin pitää edelleen tietosi salassa. Tarjolla on 14 erilaista reittiä, joista ensimmäinen palvelin muodostaa varsinaisen yhteyden ja toinen muodostaa virtuaalisen sijaintitietosi.

Bypasser-kohta mahdollistaa erilaisten poikkeussääntöjen luomisen sovelluksille, verkkosivuille sekä IP-osoitteille. Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, kun VPN-yhteys aiheuttaa syystä tai toisesta ongelmia sivun tai sovelluksen toimivuudessa.

Ominaisuutta voi käyttää myös toisinpäin. Mikäli haluat käyttää VPN-yhteyttä vain tiettyjen sovellusten kohdalla, voit halutessasi merkitä Bypasser-sovellukselle vain käytetyt palvelut. Tämä on ajankohtaista esimerkiksi niille, jotka haluavat hyödyntää VPN-yhteyttään torrenttien lataamiseen.

Ominaisuus toimi testissämme juuri kuten mainoksissa annettiin ymmärtää. Sekä Bypasser että MultiHop nostavat Surfsharkin monien kilpailijoiden yläpuolelle.

Surfsharkin CleanWeb-ominaisuus blokkaa mainokset, seurantasovellukset sekä haitalliset linkit. Tämän tehokkuus jätti kuitenkin spekuloitavaa, sillä ominaisuus tunnisti sadasta testilinkistä 54. Esimerkiksi Windscriben ROBERT blokkasi jopa 98, eikä ProtonVPN:n 87 ole sekään huono tulos.

NoBorders tarjoaa pääsyn verkkoon sellaisissa maissa, joissa VPN-palvelut ovat lähtökohtaisesti estetty. Surfshark ei kerro miten toiminto käytännössä toimii, mutta mitä ilmeisimmin se kierrättää liikenteen hämätäkseen rajoitusta.

Käytännöllisempiin ja perinteisimpiin ominaisuuksiin lukeutuvat mahdollisuus avata VPN Windowsin käynnistyksen yhteydessä. Lisäksi halutessaan on mahdollisuus vaihtaa protokollaa WireGuardin, OpenVPN UDP:n ja TCP:n sekä IKEv2:n välillä.

Kill switch

Kill switch -ominaisuus tarkkailee palvelinyhteyden tilaa. Se estää liikenteen kokonaan mahdollisen katkeamisen yhteydessä. Surfshark tarjoaa sen osalta kaksi eri vaihtoehtoa.

Strict-asetus katkaisee kaikki nettiyhteydet VPN:n ollessa pois päältä. Tämä on turvallista muttei välttämättä käytännöllistä.

Nyt tarjolla on "Soft kill switch" -kytkin. Tämä katkaisee yhteydet mikäli VPN putoaa päältä vahingossa, mutta sen sijaan yhteydet jatkavat toimintaa kun käyttäjä sulkee VPN-yhteyden manuaalisesti.

Ratkaisu on hyvä, sillä vaihtoehdot tarjoavat käyttäjille vapauden valita haluamansa.

Kill switch toimi testeissämme hyvin. Kun VPN-yhteys katkaisiin, sovellus ilmoitti asiasta. Viesti kertoi verkkoyhteyden katkenneen, mutta samalla tietojen kerrottiin olevan suojattuna.

Suoritimme myös kovempia testejä nähdäksemme kill switch -kytkimen toimivuuden Surfshark-sovelluksen kaatuessa. Tämä aiheutti tilanteen, jossa VPN putosi päältä ilman sovelluksen huomaamista. Surfshark väitti yhteyden olevan päällä, mutta näin ei todellisuudessa ollut. Tämä saattaisi olla monelle todella iso tietoturvariski.

Ongelma on silti syytä laittaa kontekstiin. Näin radikaalia ongelmaa ei peruskäytössä käytännössä tule vastaan. Todennäköisesti käytät Surfsharkia vuosien ajan ilman ensimmäistäkään tämän kaliiberin ongelmaa.

Silti ongelmaa ei voi täysin sivuuttaa. Tekijöiden soisi tarttuvan ongelmaan nopeasti, sillä tällaisenaan se voi aiheuttaa pysyvää vahinkoa.

Kaikkinensa Surfsharkin kill switch -kytkin on silti onnistunut kokonaisuus. Se ei ole aivan parhaiden kilpailijoiden veroinen, mutta saat siitä silti kaipaamasi lisäturvan.

Mac-sovellus

Surfsharkin Mac-sovellus näyttää lähes samalta kuin Windows-versiokin, mutta mukana on muutamia eroavaisuuksia. Ensinnäkään ikkunan kokoa ei voi muokata. Lisäksi Connect-näkymä ei kerro kill switch -kytkimen tilaa. Vastaavasti kaupungit ovat aakkosittain, mikä on kiva plussa.

Emme havainneet arkikäytössä merkittäviä eroavaisuuksia. Yhteysnopeudet olivat samansuuntaiset eikä VPN-yhteys katkennut kertaakaan.

Valitettavasti Mac-käyttäjät jäävät yhdestä merkittävästä ominaisuudesta paitsi. Mukana ei ole Bypasseria, jolla saat jätettyä halutut sovellukset ja verkkosivut VPN-yhteyden ulkopuolelle.

Ominaisuuslista on silti kattava. Käytössä on staattiset IP-osoitteet, Multi-Hop, WireGuard ja OpenVPN, kill switch, CleanWeb sekä haittaohjelmien torjunta. Lisäksi VPN-yhteyden saa aina käyttöön, kun olet avaamassa epäluotettavaa verkkosivua.

Käytännössä Surfshark on Macilla monipuolisempi kuin monet kilpakumppanit. Kyseessä onkin onnistunut kädenpuristus suorituskyvyn ja helppokäyttöisyyden välillä.

Mobiilisovellukset

VPN-palveluiden mobiilisovellukset ovat tyypillisesti selvästi työpöytäsovellusta yksinkertaisempia. Toki kaikki on ahdettu hiukan pienemmälle ruudulle, mutta käytössä on samat protokollat, kill switch -kytkin, Multi-Hop sekä muut ominaisuudet kuin työpöytäversiossakin.

Android-sovellus on jopa osin parempi kuin tietokoneen sovellus. Siinä on sekä Bypasser-järjestelmä (ei Mac-sovelluksessa) että automaattinen yhdistäminen epäluotetun verkon kohdalla (ei Windows-versiossa).

Mukana on myös muutamia mobiililaitteille suunnattuja erikoisuuksia. "Override GPS location" synkronoi puhelimen GPS-tiedot VPN-palvelimen mukaan, jolloin sovellus ei näe niin helposti todellista sijaintiasi. Lisäksi suorituskykyä saa optimoitua mobiiliverkon rajoitukset huomioiden.

Jos toimivuudessa on häikkää, voi ongelmista ilmoittaa suoraan sovelluksesta. Et siis joudu virhetilanteissa avaamaan erikseen selainta sekä tukisivustoa.

Askelmerkit ovat kohdillaan myös iOS-sovelluksen kohdalla. Applikaatio näyttää samalta ja mukana on kill switch, protokollavalinta (OpenVPN, IKEv2, WireGuard) sekä muut vaihtoehdot.

Mahdollisuus valita sovelluksen käyttökieli on pieni mutta sitäkin tervetulleempi uudistus. Sovelluksen sisällä voi myös nollata VPN-profiilin. Tämä saattaa toisinaan auttaa yhteysongelmiin.

Kokonaisuus onkin vaikuttava, sillä Applen laitteilla on monesti jouduttu tyytymään selvästi rajatumpiin VPN-sovelluksiin.

Olipa kyseessä Android- tai iOS-laite, mobiilisovellus on luotu taiten ja sitä on yksinkertaista käyttää. Lisäksi sen hinta on huomattavasti edullisempi kuin mitä voisi olettaa.

Suorituskyky

Mittasimme Surfsharkin suorituskykyä Yhdysvalloissa sijainneelle palvelimella sekä Iso-Britannian datakeskuksella. Käytössämme oli 1 Gbit/s verkkoyhteys.

Asensimme VPN-palvelun uusimman version ja otimme määränpääksi lähimmän sijainnin. Nopeuksia valvottiin SpeedTestin, TestMy.netin ja Netflixin Fast.comin avulla. Keräsimme jokaiselta sivulta vähintään viisi mittaustulosta kolmella eri protokollalla. Testit suoritettiin kahteen otteeseen: aamulla ja illalla.

WireGuardin nopeudet ovat vertaansa vailla. Ylsimme parhaimmillaan huimaan tulokseen 950 Mbit/s, mikä oli verkkoyhteyden maksimi.

WireGuard on aiheestakin oletusprotokolla, eikä sen sivuuttamiselle ole kummoisia perusteita. Jos jostain syystä kuitenkin suosit OpenVPN:ää, testinopeudet ovat silläkin kohdillaan. Siinä missä aiemmin tämä on vielä hieman yskinyt, nyt nopeudeksi mitattiin 640 Mbit/s. Se no enemmän kuin riittävä käytännössä kaikkeen tekemiseen.

Netflix ja muut suoratoistopalvelut

Monille VPN-sovellus on tarpeellinen Netflixin maakohtaisten rajoitusten kiertämiseen. Useat palvelut ovat rajoituksen kanssa vaikeuksissa, mutta Surfsharkin kohdalla tästä ei ole huolta. Palvelu paitsi mainostaa Netflixin maarajoituksen kiertoa, mutta sen lisäksi sen kautta saa avattua palvelut Prime Video, Disney Plus, BBC iPlayer, HBO Max, Hulu, Hotstar, YLE Areena ja AbemaTV.

Markkinointipuheissa riittää katetta. Testasimme arviotamme varten kiertää Yhdysvaltojen sekä viiden muun maan Netflix-geoblokin. Suoratoistopalvelu avautui kaikissa tapauksissa ongelmitta.

BBC iPlayer on monille palveluille ongelma. Surfshark saa tästäkin puhtaat paperit, sillä palvelu avautui kaikista kolmesta testaamastamme Iso-Britannian palvelinsijainnista.

Hyvät uutiset eivät lopu tähän. Myös US Amazon Prime ja Disney+ avautuivat täydessä loistossaan. Kokonaisuus nappasikin testistämme täydet pisteet.

Tuki

Jos Surfsharkin toimivuudessa on haasteita, palvelun tukisivusto opastaa käyttöönottoon, asennukseen, ongelmanselvitykseen sekä muihin keskeisiin osa-alueisiin.

Tarjolla on kattavasti hyödyllisiä artikkeleita, jotka on järjestelty loogisesti. Klikkaat vain 'Get Started', jolloin ohjeet vievät sovelluksen asennukseen sekä erilaisten ominaisuuksien käyttöönottoon.

Ohjeiden syvällisyys on parempaa kuin monella. Kun klikkaat 'How to set up Surfshark VPN on Windows' Surfsharkin sivulla, on sen lopussa erillinen vaihe vaiheelta etenevä video-ohje kuvakaappauksineen.

Mikäli valmiit neuvot eivät ratkaise ongelmaa (tai et löydä sopivaa opasta), tarjolla on ympärivuorokautinen tukichat. Kokeilimme saada apua yhteysongelmaamme, ja saimme ystävällisen vastauksen alle minuutissa. Apu on siis nopeaa.

Yhteenveto

Surfshark on tehokas ja edullinen VPN-palvelu, joka tarjoaa kattavat ominaisuudet. Vaikka meillä on pientä motkotettavaa kill switchistä, muut osa-alueet saavat lähes puhtaat paperit. Tämän vuoksi Surfshark on vakiinnuttanut asemansa parhaiden VPN-palveluiden listallamme.

• Tässä ovat tämän hetken parhaat VPN-palvelut

Pika-arviossa JBL Partybox Stage 320

Kun Bluetooth-kaiuttimet nousevat puheeksi, monien mieliin tulevat ensimmäiseksi kompaktit ja reissussa mukana kulkevat mallit. Monille erityisesti JBL Charge 5 on varsin ihanteellinen ratkaisu, sillä sen äänenlaatu, ominaisuudet ja hinta ovat hyvässä sopusuhteessa. Joskus on kuitenkin tarvetta saada todella paljon enemmän, ja tähän tarpeeseen vastaa JBL Partybox Stage 320.

JBL Partybox Stage 320 on nimellisesti edelleen Bluetooth-kaiutin, mutta ennen kaikkea se on bilekaiutin. Jos kesällä 2023 arvosteltu JBL Boombox 3 Wi-Fi sai meiltä hieman rutinaa ison kokonsa vuoksi, on vahvistinkaapin kokoinen Partybox Stage 320 täysin toista kaliiberia. Se on mittojensa (33,5 x 67 x 38,5 cm) sekä yli 16 kilon painonsa vuoksi jämäkkä kajari vaativaan bilekäyttöön. Testijakson aikana tuli nopeasti huomattua, että ihan heti en lähtisi sitä enää kuljettamaan piskuisella moottoriveneellä juhannuksen mökkireissulle.

Koko tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Yksi JBL:n isoimmista painopisteistä on viime aikoina ollut kierrätysmateriaalien käyttäminen. Myös Stage 320 on valmistettu kierrätysmuovista. Pakkaus taasen on FSC-sertifioitua paperia. Jopa tekstitykset on luotu soijamusteella, joten kyseessä on todella ekologinen kokonaisuus.

IPX4-luokiteltu kaiutin on roiskeen kestävä, eikä se ole esimerkiksi kesäisestä sadekuurosta moksiskaan. Liikuteltavuus on huomioitu matkalaukkua muistuttavalla rakenteella, sillä kaiuttimessa on vetokahvan lisäksi renkaat. Nämä tulevat tarpeeseen massiivisen koon vuoksi.

Kyseessä on silti ennen kaikkea kaiutin, joka ei niinkään tuo bileitä mukanaan, vaan pikemminkin kutsuu juhlaväen luokseen. 599 euroa maksava ämyri tarjoaa kaikki mahdolliset toiminnot ja ekstrat, mitä illanviettoon voi suinkin kaivata. Mukana on taustalta kuuluvia nostatushuutoja, etupuolen valaiseva valoshow, kaksi karaokeliitäntää, mahdollisuus yhdistää sähkökitara sekä optio toisen kajarin liittämiselle.

Ominaisuuspuolella on myös runsaasti valmistajan muista malleista tuttuja elementtejä. Kuten taannoinen JBL Xtreme 4 -malli, myös Partybox Stage 320 pyrkii ehkäisemään ääneen säröytymisen AI Sound Boost -toiminnollaan. Lisäksi laitteen voi yhdistää Auracast-tuen avulla toiseen kaiuttimeen.

Kaiuttimen päällä on volyymi-, virta- ja valoshow-säätimien ohella omat pyöriteltävät nupit liitetyn mikrofonin säätämiselle. Kun ilta on venynyt karaokeen asti, voi ympärillä oleva juhlakansa hallita suoraan vempaimesta kaiun, basson sekä muiden säätimien voimakkuutta. Jos laitetta käyttää pelkkään musiikinkuunteluun, ovat ne turhanpäiväisinä hiukan turhan isosti esillä.

Käyttöönoton yhteydessä on syytä ladata puhelimeen JBL Partybox -tukisovellus (Android, iOS). Suomenkielisen ohjelmiston avulla voi hallita muun muassa valoja, juhlafiilistä nostattavia tehosteita, painikkeita sekä taajuuskorjainta. Myös ohjelmistopäivitykset onnistuvat langattomasti sen avulla. Ohjelmistopäivitysten aikana musiikki valitettavasti lakkaa, mikä on hieman sääli sillä tiedonsiirrossa menee turhan pitkä aika. Esimerkiksi viimeisimmän päivityksen kohdalla puhuttiin yli 12 minuutin aikamääreestä. Olisihan kaiutin toki päivittämättäkin soinut, mutta eihän sitä tohtinut piippuun jättää.

Massiivinen bilekaiutin tarjoaa pienellä säätämisellä erinomaisen äänen. Tarjolla olevat esiasetukset tuntuvat alkuun hieman ponnettomilta, sillä riittävää bassoa ei tunnu piisaavan kuin leffakäyttöön suunnatulla kokonaisuudella. Onneksi tarjolla on helppokäyttöinen taajuuskorjain, jolla saa muovattua tarvittavan bassojytyn mukaan. Tämä toi testijakson aikana erityisesti Nightwishin The Greatest Show On Earth -kappaleeseen sen kaipaaman väkevyyden.

Kuuntelukokemus on onneksi tasapainoinen ja kauttaaltaan hyvä. T. Jarva & The Dark Placen akustinen ja bluesahtava country A Drunkard's Prayer -kappale saa lauluun kaivatun syvyyden sekä helposti eroteltavan taustaorkesterin. Yksityiskohdat nousevat hienosti esiin. Sama toistuu Dire Straitsin klassikkobiisissä Brothers In Arms. Kappaleen uhkaava alku, heleät kitarat sekä vangitseva laulu pysäyttävät kuulijat paikalleen.

Parhaimmillaan meno on poljennon kiihtyessä ja bassojen ottaessa roolia. Ruotsalaisen Amaranthen coveroima 82nd All The Way saa sopivalla taajuuskorjauksella sekä pyörivällä valospektaakkelilla jalat polkemaan lattiaa. Mikä parasta, ääni ei tunnu särkyvän volyymiä nostamalla. Akkukestoon äänenvoimakkuus kuitenkin vaikuttaa.

Vaikka kaiuttimessa riittää kokoa ja lisäominaisuuksia, akkukesto on saatu pidettyä hyvällä tolalla. Xtreme 4:n 24-30 tunnin soittoaikaan ei ylletä, mutta Partybox Stage 320 jaksaa yhdellä latauksella jopa 18 tuntia. Lisäksi siihen myydään erillinen lisäakku noin satasen hinnalla, jolloin viikonloppu päättyy ennen kuin kaiutin hyytyy.

Sinänsä hieman pidempi akkukesto olisi tietysti mukava, mutta Partybox ei tältä osin vertaudu aivan normaaliin langattomaan Bluetooth-kaiuttimeen. Se on kokonsa vuoksi monesti sisätiloissa virtapistokkeen päässä, jolloin puhti ei lopu lainkaan. Siinä missä esimerkiksi Sonos Move 2 liikkuu monesti latauspaikaltaan terassille, ei Partyboxin raahaaminen perässä käy aivan yhtä näppärästi. Mikäli kuitenkin olet menossa kajarin kanssa vaikkapa vanhanaikaiseen ja sähköttömään mökkiin, on lisäakku kenties hyvä hankinta.

JBL Partybox Stage 320 on oivallinen bilekaiutin, mutta hintaa sekä kokoa on vaikea ohittaa olankohautuksella. Vaikka teleskooppikahva sekä sinänsä tukevat pyörät helpottavat liikuttelua, yli 16 kilon paino saa harkitsemaan asiaa kahdesti. Käytännössä malli soveltuukin parhaiten kerhohuoneen, biletilan tai vaikkapa nuorisomökin tarpeisiin. Mikäli kodin ja juhlapaikan välillä ravaa harva se viikko, selvästi helpommin mukana kulkeva JBL Xtreme 4 voi olla sopivampi vaihtoehto.

On kuitenkin yhtä lailla syytä nostaa esille kattavat ominaisuudet. Kun kaiuttimen avulla saa järjestymään kaiken karaokesta valoilotteluun ja bilehuudattamisesta pienen sadekuuron kestävään fiilistelyyn, on rahalle saatava vastine erinomainen.  Äänikin täyttää kaikki tarpeet sekä tilan.

Onko JBL Partybox Stage 320 hintansa arvoinen? Mikäli haluaa todella kokonaisvaltaisen ja laadukkaan kaiuttimen, tyyris kertaostos on perusteltu. Jos ei kuitenkaan tunnista itsessään karaokehirmua, riittävät hieman kohtuullisemmat mallit enemmän kuin hyvin.

JBL Partybox Stage 320 - Hinta ja saatavuus

• Julkaistiin kesällä 2024
• Suositushinta 599 €

JBL Partybox Stage 320 julkaistiin kesän kynnyksellä 2024. Mallia myydään monilla suomalaisilla jälleenmyyjillä 599 euron suositushintaan.

Kyseessä on siis erittäin kallis vaihtoehto siitäkin huolimatta, että valmistajan mallistossa on 1 499 euroa maksava JBL Partybox Ultimate sekä 799 euroa kustantava JBL Partybox 719. Edullisemmasta päästä on syytä nostaa samoihin aikoihin julkaistu ja puolet halvempi JBL Xtreme 4 -bilekaiutin.

JBL Partybox Stage 320 - Tekniset tiedot

Kannattaako JBL Partybox Stage 320 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

JBL Xtreme 4 - Pika-arvio

JBL Xtreme 4 lupaa mainospuheissa uudelle tasolle yltävän äänenlaadun. Se, ylletäänkö aivan näin mullistavaan kokemukseen, on hieman rajatapaus. Kyseessä on tasapainoisen äänen ja kattavien ominaisuuksien puolesta kiistatta yksi parhaista Bluetooth-kaiuttimista. Äänimaisemassa riittää tilaa väkevälle bassolle, kirkkaalle laululle sekä yksityiskohtaisille korkeille äänille tavalla, johon moni edullisempi ja pienempi malli ei pysty. Parhaan kuuntelukokemuksen saa kuitenkin vasta kunhan viettää ensin hetken aikaa JBL Portable -tukisovelluksen taajuuskorjaimen kanssa.

Neljännen sukupolven Xtreme-kaiutin on melko maltillinen päivitys edelliseen JBL Xtreme 3 -kaiuttimeen. Mukana on kuitenkin muutamia kiinnostavia ominaisuuksia, kuten vääristymiä minimoiva AI Sound Boost sekä kaiuttimia yhteen linkittävä Auracast-tuki. Isoin loikka koskee kuitenkin akkukestoa, joka on oletuksena 24 tuntia ja Playtime Boost -asetuksella peräti 30 tuntia.

Xtreme 4 on IP67-luokiteltu vesi- ja pölytiiviiksi. Täten se nousee heittämällä yhdeksi tämän hetken parhaista vedenkestävistä kaiuttimista. Mikäli haluat viedä soittopelin hiekkarannalle, on kestävyys taattua.

Toistaiseksi kaikki on varmasti kuulostanut todella hyvältä, joten monen tuntosarvet alkavat jo aistimaan sudenkuopan. Xtreme 4 ei onnistu välttämään tätä ongelmaa, sillä se kompastelee ennen kaikkea hintalappunsa kanssa. 349 euron suositushinta on eittämättä korkea, sillä markkinoilla on monia lähes yhtä laadukkaita vaihtoehtoja selvästi edullisemmalla hintalapulla varustettuna.

Myös muotoilu voi olla joillekin harmistus. Xtreme 4 on suunniteltu kestävyys ja tukevuus edellä, joten kovin tyylikkääksi sitä ei valitettavasti voi kutsua. Saman hintaluokan malleista esimerkiksi Ultimate Ears Epicboom erottuu tyylillisesti edukseen. Tosin moni voi myös ihastua erityisesti maastokuvioituun värivaihtoehtoon.

Mikäli olet vannoutunut JBL-kaiuttimien ystävä, Xtreme 4 on ehdottomasti huomiosi arvoinen. Se on varsin hyvä ja tasapainoinen välimalli laatua sekä kohtuullisuutta etsivälle. Jos hyllyssäsi kuitenkin on jo Xtreme 3 tai haluat huokeahintaisen kaiuttimen, ei Xtreme 4 ole kovinkaan houkutteleva vaihtoehto – ainakaan ilman sopivaa tarjousta.

JBL Xtreme 4 - Hinta ja saatavuus

• Julkaistiin Suomessa keväällä 2024
• Suositushinta 349 €

JBL Xtreme esiteltiin CES 2024 -tapahtumassa tammikuussa 2024 ja se saapui myyntiin Suomessa keväällä 2024. Malli on saatavissa valmistajan kotisivuilta sekä monilta kotimaisilta jälleenmyyjiltä.

Xtreme 4 on JBL:n valikoiman kookkaampaa ja hintavampaa osastoa, sillä mallin suositushinta on Suomessa 349 €. Tämä on aktiivikäyttäjälle varsin kohtuullinen sijoitus, mutta kaiutinta vain harvakseltaan tarvitseva pärjänneet hyvin esimerkiksi noin 120 euroa maksavalla JBL Charge 5 -pikkuveljellä.

JBL Xtreme 4 - Tekniset tiedot

JBL Xtreme 4 - Ominaisuudet

• Erinomainen 30 tunnin akkukesto
• AI-pohjainen äänenlaadun parantaja
• Tuki Auracastille

On hienoinen yllätys, ettei JBL Xtreme 4 ole lopulta kovinkaan merkittävä parannus Xtreme 3 -edeltäjään nähden. Valitsipa kumman tahansa sukupolven kaiuttimen, laitteen koko, paino, IP67-luokitus, sisäänrakennettu virtapankki sekä bassosäteilijät ovat samanlaiset.

Painopisteenä onkin ollut ominaisuuslista, jolla Xtreme 4 perustelee olemassaolonsa. Kaiuttimen AI Sound Boost parantaa keinoälyalgoritmien avusteella äänenlaatua. Teknologian toimivuus perustuu kajarin liikkeen ja tehovasteen arviointiin, mikä auttaa vähentämään häiriöitä. Se ei siis täydennä soittolistaasi, mutta lisäyksenä se auttaa hiomaan kuuntelukokemusta entisestään.

Toinen merkittävä lisäys on Auracast-tuki. Sen avulla käyttäjä voi yhdistää useampia JBL-kaiuttimia yhteen entistä kattavamman äänimaiseman luomiseksi. Lisäksi se auttaa laajentamaan musiikkitoiston useaan eri huoneeseen, mikäli haluaa asettaa yhdistetyt kaiuttimet useaan eri tilaan. Ja ne JBL-kaiuttimet, joissa ei ole Auracast-tukea, saa edelleen linkitettyä yhteen PartyBoost-toiminnon avulla.

Xtreme 4:n suurin parannusaskel edeltäjään nähden on kuitenkin akkukesto. Valmistaja lupaa uutuuskajarin jaksavan jopa 24 tunnin ajan, mikä tarkoittaa yhdeksää lisätuntia Xtreme 3:een verrattuna. Testijakso osoittaa tämän myös pitävän paikkansa, sillä kahden tunnin musiikkitoisto noin 30 % äänenvoimakkuudella söi latauksesta vain viitisen prosenttiyksikköä. Tyhjentynyt akku vieläpä täyttyy roimassa kolmessa tunnissa.

Mikäli akkukesto tuntuu silti loppuvan kesken, voi Xtreme 4:n jaksamista venyttää JBL Portable -tukisovelluksen avulla. Siinä oleva Playtime Boost -ominaisuus tarjoaa kuusi lisätuntia käyttöaikaa rajoittamalla äänenvoimakkuutta ja hillitsemällä akkukulutusta. Samalla se tarkoittaa valitettavasti taajuuskorjaimen poistumista, mikä kuuluu äänenlaadussa. Siltikin Playtime Boost on erinomainen lisätyökalu, sillä 30 tunnin kokonaisakkukesto hakee Bluetooth-kaiuttimien saralla vertaistaan.

On myös syytä mainita mahdollisuus vaihtaa akku. Erikseen myytävä vaihtoakku on laitettavissa kaiuttimen sisään muutaman ruuvin irrottamisella, mikä tuo laitteelle rutkasti lisää käyttöaikaa tulevien vuosien aikana. Akun lataus taasen onnistuu USB-C-kaapelilla, joka on korvannut Xtreme 3:n käyttämän USB-A:n.

Akkukeston parantuminen on Xtreme 4:n suurin valtti. Mikäli aiemman Xtreme 3:n jaksaminen ei ole koskaan ollut ongelma, ei päivittäminen uudempaan malliin ole todennäköisesti tarpeellista. Etenkin kun markkinoilla jo olevat JBL Charge 5:n ja Boombox 3 Wi-Fi:n Dolby Atmos -tuki jää haaveeksi.

• Arvosana ominaisuuksista: 4,5/5

JBL Xtreme 4 - Äänenlaatu

• Tasapainoinen ja laadukas kuuntelukokemus
• Yksityiskohdat nousevat hienosti eloon
• Bassoa kannattaa lisätä taajuuskorjaimella

Kun JBL Xtreme 4 pärähtää ensimmäisen kerran soimaan, moni käyttäjä saattaa hyvinkin tuntea olonsa pettyneeksi. Basso on nimittäin oletusasetuksilla jopa hiukan kadoksissa. Kun Bluetooth-matkakaiuttimet joutuvat pääsääntöisesti taistelemaan taustamekkalaa vastaan, on räväkkä basso suoranainen välttämättömyys. Tämän hintaluokan kaiuttimelta yksinkertaisesti odottaa enemmän, kun nimikin lupailee vievän asiat äärimmäisyyksiin.

Hätä ei onneksi ole tämännäköinen, sillä erikseen ladattava JBL Portable -tukisovellus paikkaa ongelman nopeasti. Taajuuskorjain sekä käytössä olevat esiasetukset nostavat matalia ääniä tarvittavat napsut ylöspäin, jolloin musiikki saa kaipaamansa lisäpotkun. Esimerkiksi ero Helloweenin I Want Out -kappaleen osalta on ilmeinen, kun vaihtaa oletuksena olevan JBL Signaturen sekä Energetic-esiasetuksen välillä.

Kun asetukset ovat kohdillaan, JBL Xtreme 4 perustelee hintansa. Ero edullisempiin JBL Flip 6- ja JBL Charge 5 -malleihin on ilmeinen kaikilla eri musiikkityyleillä. Nimenmukaisesta äärimmäisyydestä ei ehkä voida puhua, mutta tasapaino basson, keskiäänien ja yksityiskohtien välillä on oivallinen.

Äänenlaatuun on todella satsattu. Kaiuttimen taajuusvaste 44 Hz - 20 kHz pistää hiukan paremmaksi kuin Xtreme 3 (53,5 Hz - 20 kHz). Käytännössä eroa tuskin tiedostaa kuin teknisistä tiedoista lukemalla, mutta kokonaisuutena ääni tekee vaikutuksen. Yksityiskohdat nousevat hienolla tavalla esiin, ja musiikissa on sopivaa ilmavuutta genrestä riippumatta. Esimerkiksi Stratovariuksen tuoreen Heroes-biisin laulut pääsevät ansaitsemalleen näköalapaikalle ilman että bändisoittimet jäisivät liiaksi taka-alalle.

Xtreme 4 tasapainottelee onnistuneesti korkeiden äänien tarkkuuden, basson väkevyyden sekä luonnollisten keskiäänien välillä. Dire Straitsin Brother in Arms -klassikon ilmavuus ja kuulaus antavat kitaroinnille sekä herkälle laululle hienosti elävyyttä. Tästä huolimatta Xtreme 4 ei välttämättä onnistu täysin vastaamaan JBL:n lupauksiin "seuraavan tason äänestä", mutta ei kaiutin pettymyskään ole. Erityisesti pieni perehtyminen taajuuskorjaimeen palkitsee.

• Arvosana äänenlaadusta: 4,5/5

JBL Xtreme 4 - Muotoilu

• Suunniteltu ulkotiloihin, ei näyttäväksi sisustusesineeksi
• IP67-luokitus takaa kestävyyden
• Kantohihna on käytännöllinen, mutta kahva helpottaisi liikuttelua

Toisinaan esineet saavat vangittua katseen puhtaalla olemuksellaan. JBL Xtreme 4 ei valitettavasti lukeudu tähän joukkoon. Mallin muotoilu jatkaa pitkälti edeltävän JBL Xtreme 3:n sekä valmistajan muiden Bluetooth-kaiuttimien jalanjäljissä, eli olemus on ennen kaikkea putkilomainen. Arvosteluun saatu musta versio on suunniteltu ulkotilat ja kestävyys edellä, joten puhdas esteettisyys on jäänyt selvästi taka-alalle.

Muotoilu on tuttua valmistajan muista malleista. Kookkaana kaiuttimena se saa kuitenkin joistakin ratkaisuista enemmän iloa irti, sillä erityisesti kyljissä olevat bassosäteilijät tekevät liikkeellään suuremman vaikutuksen kuin Flip- ja Charge-mallien vastaavat. Lisäksi on syytä ylistää valmistajan halua hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Niin muovi- kuin kangasosatkin ovat materiaaleiltaan kierrätettyjä, mikä tuo laitteelle rutkasti ekologisuutta.

Olipa muotoilusta mitä mieltä tahansa, ei Xtreme 4:n käytännöllisyyttä käy kiistäminen. Varsin kookkaat painikkeet helpottavat käyttöä ja näyttävät sopusuhtaisilta 2,1 kilogrammaa painavassa kajarissa. Pohjassa olevat muoviset pinnoitteet auttavat kaiutinta pysymään tukevasti paikallaan hankalissakin olosuhteissa. Ja mikäli sääolosuhteet tai biletunnelma aiheuttaisivat ongelmia, IP67-luokitus pöly- sekä vesitiiviydestä takaa kestävyyden. Edes rantapäivät eivät siis aiheuta pelkotiloja laitteen hajoamisesta. Asetimme kaiuttimen testimielessä vedellä täytettyyn lavuaariin, eikä se häirinnyt musiikkitoistoa.

Käytännöllisyys jatkuu myyntipakettiin sisältyvässä kantohihnassa. Sen avulla Xtreme 4 kulkee mukana kuin olkalaukku konsanaan. Olisi silti ollut mukava saada laitteeseen JBL Boombox 3 Wi-Fistä tuttu kantokahva, jonka avulla kaiuttimen siirtely onnistuisi vaivattomammin. Xtreme 4 kun on kooltaan niin iso, ettei sen kuljettaminen onnistu yhdellä kädellä.

• Arvosana muotoilusta: 3,5/5

JBL Xtreme 4 - Vastine rahalle

• Laadukas käyttökokemus, erinomaiset ominaisuudet ja loistava akkukesto
• Onko silti korkean hintalapun veroinen?
• Kilpailijoiden halvemmat mallit yltävät lähelle

Niin hyvä kuin JBL Xtreme äänenlaadultaan, akkukestoltaan ja ominaisuuksiltaan onkin, sen hintalappua on vaikea ohittaa.

349 euron suositushinta tuo mukanaan miellyttävän kuuntelukokemuksen. Silti valmistajan omat budjettimallit sekä monet kilpailijoiden vaihtoehdot tarjoavat selvästi vähemmällä lähes yhtä hyvän kokonaisuuden.

Jopa edeltävä JBL Xtreme 3 on syytä nostaa esille. Sitä kaupataan monilla jälleenmyyjillä noin 179 euron hintaan eli puolet halvemmalla kuin seuraajaa. Etenkin maltillisessa käytössä se on hinta-laatusuhteeltaan monelle jopa parempi vaihtoehto.

Tilanne toki muuttuu ajan saatossa, sillä JBL:n kaiuttimet ovat tuttuja näkyjä tarjouskampanjoissa. Tällöin Xtreme 4:n tarjoama hinta-laatusuhde nousee nopeasti useamman napsun paremmaksi.

• Arvosana hinta-laatusuhteesta: 3/5

Kannattaako JBL Xtreme 4 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

OnePlus Pad Go - Pika-arvio

OnePlus Pad Go on edullisempi ja pienempi vaihtoehto valmistajan OnePlus Pad -tabletille. Erityisesti hintaluokkansa puolesta se yltää markkinarakoon, jossa muut tunnetut valmistajat ovat tällä hetkellä harvinainen näky.

Erittäin huokea hinta ei onneksi näy muotoilussa, sillä OnePlus Pad Go on muotoilultaan selvästi hintalappuaan arvokkaamman näköinen kokonaisuus. Laite on kevyt ja tyylikäs, joskin muutama pieni parannuskohta jää odottamaan hiomistaan. Erityisesti kameroiden sijoittelu sekä takakameraa ympäröivän pinnan alttius sormenjäljille aiheuttavat ärsytystä.

11,35-tuumainen ruutu tarjoaa 2,4K-tarkkuudellaan erinomaisen värikkyyden sekä tarkkuuden. Tykästyimme myös 60 ja 90 hertsin välillä vaihtelevaan adaptiiviseen virkistystaajuuteen. Ainoastaan ruudun herkkyys heijastuksille aiheuttavat ongelman, joten synkkiä kauhuleffoja rakastavat huomaavat nopeasti ärsyyntyvänsä pimeimmissä kohdissa.

Varsinainen käyttö on miellyttävää. OnePlussan Androidin päälle rakentama OxygenOS-ohjelmisto toimii erittäin hyvin. Vaikka muutamia parannuskohtia on vielä korjattavana, testijakson aikainen käyttö sujui todella saumattomasti. Ennen kaikkea kasvontunnistus sekä automaattinen kääntyminen tuntuvat kuitenkin latistavan kokemusta. Jos näihin saataisiin korjaus, nousisi arvosana nopeasti vastaamaan parhaiden tablettien asettamaa vaatimustasoa.

Suorituskyky ei huimaa päätä muttei myöskään aiheuta ongelmia. OnePlus Pad Go pärjää vaivatta verkkoselauksen ja leffojen kaltaisissa aktiviteeteissa. Jopa valtaosa nykyisistä mobiilipeleistä toimii varsin hyvin. Ruudunpäivityksessä ja graafisissa asetuksissa joutuu antamaan hieman tasoitusta, mutta ajoittaisessa käytössä tämä ei ole ongelma.

Vaativampaan käyttöön budjettimallista ei kuitenkaan ole. OnePlus Pad Go ei ole todellinen vaihtoehto korvaamaan läppäriä, sillä editoinnin tai raskaiden sovellusten käyttö tuo nopeasti seinän vastaan.

Akkukesto riittää peruskäytössä koko päiväksi. Valmistaja mainostaa tabletin pikalatausta, mutta tässä tapauksessa kovinkaan vikkelästä vauhdista ei kannata haaveilla. Käytännössä tyhjentynyt akku täyttyy kokonaisuudessaan noin parissa tunnissa. Lisäksi valmistajan lupaama 14 tunnin akkukesto videotoistossa osoittautui testissämme hieman liioitelluksi.

Vaikka OnePlus Pad Gossa on muutamia ilmeisiä parannuskohtia, todella huokea hintalappu antaa paljon anteeksi. Tyylikäs muotoilu, pätevä suorituskyky sekä hyvä käyttökokemus antavat rahalle erinomaisen vastineen. Jos etsit laadukasta perustablettia arkiseen peruskäyttöön, on tässä tämän hetken kilpailukykyisin budjettivaihtoehto.

OnePlus Pad Go - Hinta ja saatavuus

• Julkaistiin toukokuussa 2024
• Julkaisuhinta 329 €, nyt jo 299 €
• Saatavana ainoastaan vihreänä

OnePlus Pad Go julkaistiin kesän kynnyksellä 2024. Tabletin julkaisuhinta asettui edulliseen 329 euron hintaan, mutta valmistajan nettikauppa myy tuotetta jo kesäkuussa 299 eurolla. Tämän lisäksi tabletin kaveriksi saa valittua ilmaiseksi joko Folio Case -jalustan tai SUPERVOOC 80 W -laturin.

Hintansa puolesta OnePlus Pad Go on väkevä lisäys edullisten tablettien markkinoille. Erityisesti malli pyrkii kampittamaan parhaiden iPadien voittokulkua, sillä jopa perusmalli iPad 10,9 (2022) on yli satasen hintavampi. Peruskäytössä OnePlussan tabletti on samalla viivalla, sillä myös sillä onnistuu viihdekäyttö sujuvasti.

Ennen kaikkea kyseessä on merkittävästi OnePlus Padia edullisempi vaihtoehto. Se tarjoaa tosin lisäsatsaukselle vastineeksi tehokkaamman suorittimen, paremman näytön sekä aavistuksen etevämmän takakameran.

Vaikka OnePlus Pad on hiukan tehokkaampi, harmittelimme arvostelussamme sen vaatimatonta suorituskykyä. Kun laite ei kestä vertailua tehokkaampiin kilpailijoihin vaativammassa työ- tai editointikäytössä, tuntuu se uuden mallin myötä selvältä väliinputoajalta. Tämän vuoksi OnePlus Pad Go nappaa itselleen valmistajan ykköstabletin valtikan.

• Arvosana hinnasta: 5 / 5

OnePlus Pad Go - Tekniset tiedot

OnePlus Pad Go - Näyttö

• Kirkas ja värikäs
• Automaattinen värilämmön säätäminen
• Ei parhaimmillaan synkkiä ja pimeitä kuvia tai videoita katsoessa

OnePlus Pad Go hyödyntää 11,35-tuumaista 2,4K-resoluution näyttöä. Kokonaisuutena ruutu on pääasiallisesti ilo silmille. Sen kirkas ja väriloistoa pursuava kuva on miellyttävää katsottavaa, eikä 60 ja 90 hertsin välillä vaihteleva adaptiivinen virkistystaajuus jätä sekään motkotettavaa. Mikä tärkeintä: OnePlussan budjettitabletin näyttö kestää vertailun hintavampiin iPadeihin.

Silmiin kohdistuvaa rasitusta voi halutessaan hillitä sinisen valon minimoimisella, jota OnePlus kutsuu "silmäystävälliseksi tilaksi". Lisäksi värimaailman lämpöä saa halutessaan asettumaan automaattisesti ympäristön valoisuuden mukaan. Kummatkin ominaisuudet toimivat testikäytön aikana hyvin, eikä katselukokemus kärsinyt missään tilanteessa.

Budjettihinta näkyy väistämättä kuitenkin näytön materiaaleissa. Ruutu on todella herkkä heijastuksille, mikä ei jää huomaamatta erityisesti synkempää materiaalia katsoessa. Vaikka kirkkauden nostaisi tappiin, tuntuu ongelma säilyvän. Jopa tumma tila kärsii heijastuksesta.

Näyttö tuntuu myös keräävän itseensä likaa sekä sormenjälkiä. Valitettavasti ruudussa ei ole sormenjälkitunnistinta, joten OnePlus Pad Gon lukituksen avaaminen vaatii kasvontunnistuksen tai jonkinlaisen koodin.

• Arvosana näytöstä: 3,5 / 5

OnePlus Pad Go - Muotoilu

• Tyylikäs ja ohut muotoilu
• Hiukan epämukava pidettävä
• Kameran asettelussa parannettavaa

Siinä missä etenkin Apple on innostunut nelikulmaisesta muotoilusta, OnePlus Pad Go lähestyy tilannetta kulmiltaan pyöreämpänä. Kokonaisuus on erittäin ohut, tyylikäs ja materiaaleiltaan laadukas. Ainoaksi isommaksi moitteeksi jää takakameran kohdalla kulkeva kehys, joka kerää sormenjälkiä ja likaa todella hanakasti. Lisäksi sen ja rungon saumakohta tuntuu kynttä vastan hieman ikävälle.

Reunat ovat kauttaaltaan pyöristettyjä, mikä voi jakaa mielipiteitä. Itselleni ne tuntuvat miellyttäviltä, mutta brittikollegan silmissä samainen ratkaisu oli otteen kannalta aavistuksen epämukava. Se, kumpaan leiriin kuuluu, kannattaa kokeilla omakohtaisesti.

Molemmat kamerat on sijoitettu pitkän sivustan keskelle. Tämä tekee ulkonäöstä tyylikkään, mutta samalla tabletin pitäminen pystyssä tarkoittaa lähes vääjäämättömästi sormenjälkien kertymistä linssien pinnoille.

• Arvosana muotoilusta: 3,5 / 5

OnePlus Pad Go - Ohjelmisto

• Helppokäyttöinen ja toimiva
• Hädin tuskin mitään ylimääräistä
• Muutamia parannuskohteita odottamassa päivityksiä

OnePlus Pad Gon käyttöjärjestelmänä on valmistajan luoma ja Androidiin pohjautuva OxygenOS. Se on pääasiassa erittäin toimiva, sulava ja helppokäyttöinen kokonaisuus, joten käyttökokemus on kauttaaltaan miellyttävä. Erilaisia asetusvaihtoehtoja on runsaasti ja ne on varustettu kattavilla infoteksteillä.

Testijakson käyttö oli lähes kauttaaltaan moitteetonta, mutta muutama pieni ärsytys nousi silti pintaan. Sekä kasvontunnistus että laitteen automaattinen kääntyminen tuntuivat hieman känkkäränkiltä. Laitteen avaaminen tuntui yksinkertaisesti helpommalta muilla konsteilla, eikä tabletin pyörittely tahtonut myöskään toimia sellaisella varmuudella että sen varaan viitsisi laskea. Useamman sovelluksen välillä siirtyminen voisi olla niin ikään sulavampaa, sillä nyt kokemus vaatii hiukan ylimääräistä vaivaa.

Kuten Android-pohjaiset järjestelmät tapaavat tehdä, myös OxygenOS mahdollistaa navigointikeinon valinnan eleiden sekä painikkeiden välillä. OnePlus Pad Go kuitenkin siirtää painikkeiden sijaintia sen verran usein riippuen sovelluksen aktiivisuudesta, ettei niiden käyttö ole täysin saumatonta. 

Pääasiassa ongelmat ovat kuitenkin varsin pieniä nipotuksia, eikä yksikään ole oikeasti käyttökokemusta pilaava asia. Olisi kuitenkin mukava nähdä päivitysten tai tulevien versioiden päivittävän edes osan ongelmista pois.

Lisäksi on nostettava esiin kiistattomia positiivisia puolia. Pad Go ei sisällä käytännössä mitään esiasennettua turhuutta. Kun monet kilpakumppanit tuovat myyntiin ekstrasovelluksia pursuavia laitteita, on OnePlussan ratkaisua pakko ylistää.

OnePlus haluaa pitää asiat yksinkertaisina. Kun oletusohjelmat toimivat erinomaisesti ja kattavasti, ei rutinalle ole aihetta. Esimerkiksi muistiinpanojen tekeminen luonnistuu aivan yhtä kattavasti kuin Applen tableteilla, ja onpa kuvagalleriassakin omia erikoisuuksiaan.

Valmistaja on lisännyt mukaan erillisen pelaamiseen tarkoitetun alasvetovalikon, jossa voi säätää eri asetuksia ja ominaisuuksia. Joukossa on muun muassa nauhoitus sekä suorituskyvyn hallintaan tehty HyperBoost Gaming Engine. Kovin kummoista vaikutusta asetuksilla ei kuitenkaan tuntunut olevan esimerkiksi akkukestoon.

• Arvosana ohjelmistosta: 4 / 5

OnePlus Pad Go - Suorituskyky

• Helio G99 -suoritin pärjää perus- ja viihdekäytössä
• Rajoitettava pelien graafisia asetuksia
• Perustason kaiuttimet

OnePlus Pad Go suoriutuu perustehtävistä vallan mainiosti. 8 gigatavun RAM-muisti sekä 128 Gt tallennustila ovat pääasiassa riittävät. Sen sijaan MediaTek Helio G99 -suoritin on selkeä heikennys OnePlus Padin Dimensity 9000 -prosessoriin. Kun isovelikään ei tarjoa riittävää suorituskykyä työläppärien haastamiseen, ei OnePlus Pad Golta kannata sitä myöskään odottaa. Käytännössä tehojen vajavaisuus näkyy vain pieninä hidastuksina, mutta edes korkean suorituskyvyn tilan aktivoiminen ei juurikaan kohentanut tilannetta.

Myös Wi-Fi-yhteys toimii vähän miten sattuu. Testijakson aikana tuli vastaan tilanteita, joissa OnePlus 12 -puhelin sai yhteyden langattomaan verkkoon, mutta OnePlus Pad Go ei tässä onnistunut ilman uudelleenkäynnistystä.

Pelaaminen sujuu ihan kohtuullisesti joskin graafisesti mutkia suoraksi vetäen. FIFA Mobile ja Call of Duty Mobile antavat tasoitusta visuaalisessa ilotulituksessaan. Virtuaalifutiksen tapauksessa peli ei edes mahdollista korkean tai ultrakorkean asetuksen valitsemista, sillä teoksen mukaan laite ei tällaisia tue.

Varoitukset laitteen ylikuumentumisesta vaikuttavat pahasti liioitelluilta. Vaikka käytössä oli Pro Gamer -tila, tuntui tabletti enintään hieman lämpenevän yläkulmasta. Liekö tähän varautuen tehty ratkaisu, mutta ruudunpäivitys jää hiukan toivotusta. Call of Duty Mobilessa ruudunpäivitys on noin 40fps, kun taas FIFA Mobilessa katto on asetettu 30 kuvan sekuntivauhtiin. Sen sijaan Asphalt 9 kaahasi OnePlussan tabletilla paremmin eli noin 50-55 fps hujakoilla.

Pelaamista varten voi hyödyntää kosketusnäyttöä tai kunnollista peliohjainta. Viimeksi mainituksi voi hankkia Xbox One -ohjaimen, jonka saa kiinni Bluetooth-yhteydellä. Tämä toimi testijakson aikana moitteitta. Niin ikään näppäimistön ja hiiren saa Bluetoothia sekä USB-C:tä käyttämällä mukaan. Edes langattomat kuulokkeet eivät tuottaneet ongelmia.

Kuulokkeet onkin syytä ottaa mukaan, sillä tabletin neljä kaiutinta ovat hyvin mitäänsanomattomat. Basson vajavaisuus latistaa tunnelman nopeasti, eikä ääni ole muutenkaan kuulosta täysin eheältä. Mukana on Dolby Atmos -tuki, joka tekee vaikutuksen kuulokkeita käyttäessä. Sen avulla katseluhetkeen tulee aimo annos tilan tuntua.

Kamerat ovat perustasoa. Kahdeksan megapikselin kamerat mahdollistavat 1080p/30fps-videokuvauksen. Mukana on onneksi muutamia hauskoja kuvaustiloja sekä kuvanvakaaja. Kuvaustyökalut ovat kohtuulliset, mutta eiväthän ne eittämättä vedä vertoja 10. sukupolven iPadien 12 MP kameroille. Tässä hintaluokassa OnePlus Pad Go on kuitenkin pätevä valinta.

• Arvosana suorituskyvystä: 4 / 5

OnePlus Pad Go - Akkukesto

• Peruskäytössä useamman päivän akkukesto
• Vaativa käyttö kuluttaa akkua vauhdikkaasti
• Pikalataus täyttää akun kahdessa tunnissa

Peruskäytössä OnePlus Pad Go jaksaa helposti yli päivän ajan. Mitä kovemmaksi käyttö kuitenkin muuttuu, sitä nopeammin laturia tarvitsee. Erityisesti pelaamisen kaltaiset sessiot syövät virtaa nopeasti. Akkuvarauksesta katosi pelitiloja käyttämälläkin tunnissa 15 prosenttia.

Valmistaja lupaa laitteen jaksavan puhtaassa mediatoistossa 14 tunnin ajan. Aivan näin hyviin lukemiin emme omissa piinapenkeissämme päässeet, mutta 10 tunnin leffaputken pitäisi onnistua turvallisin mielin.

Pikalataus ei ole ehkä täysin nimensä veroinen, sillä OnePlus Pad Gon tyhjentynyt akku täyttyi kokonaan 33 watin laturilla kahdessa tunnissa. Lukema on selvästi pidempi kuin OnePlus Padilla, joka tukee 67 W latausnopeutta.

• Arvosana akkukestosta: 3,5 / 5

Kannattaako OnePlus Pad Go ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Pika-arviossa Kobo Libra Colour

Olemme TechRadarilla toivoneet pidemmän aikaa pienikokoista lukulaitetta värinäytöllä ja kirjoitusominaisuuksilla, joten Kobo Libra Colour tuntuu vastaukselta kaikkiin toiveisiimme. Vaikka 8-tuumainen ruutu olisi kenties vielä pykälää parempi, Libra-malliston 7-tuumaiset näytöt ovat tulleet tutuksi viimeisen viiden vuoden aikana. Eikä koosta voi liiaksi rutista, sillä onhan Kobo Libra 2 ollut parhaiden lukulaitteiden listamme kärkinimi vuosien ajan.

Sama menestysresepti kantaa vuonna 2024 julkaistulla Kobo Libra Colourilla.

Uutuusmalli näyttää identtiseltä Libra 2:een verrattuna, sillä sen muotoilun ergonomisuus ja käytettävyys ovat edelleen vertaansa vailla. Sivunvaihtoon tarkoitetut painikkeet, hieman kaareva reuna sekä teksturoitu selkämys eivät ole vanhentuneet lainkaan. Sen sijaan uudistettu näyttö on todella tervetullut.

Kuten nimikin jo viittaa, Kobo Libra Colourissa on 4 096 eri väriä toistava E Ink Kaleido 3 -näyttö. Käytännössä paneeli on paras lukulaitteisiin suunnattu tämänhetkinen vaihtoehto.

Kun laitteen iskee vierekkäin kilpakumppanin Onyx Boox Tab Mini C kanssa, huomaa pienemmän ruudun tekevän tekstistä ja väreistä terävämpiä sekä kirkkaampia. Sinänsä Onyxin lukulaitteen isompi 7,8-tuumainen ruutu on muistiinpanojen raapustamiseen aavistuksen toimivampi, mutta Libra Colour paikkaa tämän vajeen paremmalla liikuteltavuudellaan. Myös keveys kääntää kelkkaamme Kobon leiriin.

Jo pelkkä värinäyttö perustelisi uuden version, mutta Kobolla on toinenkin ässä hihassaan. Libra Colour tarjoaa nimittäin täysiveriset kirjoitusominaisuudet. Käytännössä mukana ovat kaikki samat työkalut kuin Kobo Sagessa ja Kobo Elipsa 2E:ssä, minkä lisäksi merkintöihin saa lisättyä myös värejä. Jopa käsinkirjoituksen muuttaminen konekirjoitukseksi toimii halutulla tavalla.

Kirjoitusominaisuus tuntuu erittäin sulavalta, joskin muovisen näyttöpinnan tuntumaan totuttelu ottaa hetken aikaa. Fiilis ei ole millään tavalla huono, mutta Amazon Kindle Scribe vetää tällä saralla aavistuksen pidemmän korren. Kyseessä on kuitenkin makuasia.

Uudet ominaisuudet sekä värinäyttö vaativat laitteelta aiempaa enemmän tehoa. Vaatimukseen on vastattu uudella 2 GHz suorittimella, joka on tuplasti tehokkaampi kuin Libra 2:n prosessori. Niin ikään akkukapasiteetti on noussut kolmanneksella aina 2 050 mAh asti.

Laitteessa on 32 Gt sisäistä tallennustilaa, Bluetooth-tuki sekä USB-C-lataus. Vempaimeen mahtuu valtaisa määrä luettavaa ja kuunneltavaa, joten digitaalista kirjakauppaa voi selata hyvällä omatunnolla. Valikoima on eittämättä kallellaan englanninkieliseen sisältöön, mutta mukana on myös valtava määrä kotimaisia teoksia. Kiinnostipa Ilkka Remeksen jännärit, Harry Potterin seikkailut tai mikä tahansa muu tunnetumpi opus, Kobon kirjakauppa voi hyvinkin tarjota toivotun lopputuloksen.

Kokonaisuutena Kobo Libra Colour on loistava lukulaite, josta on hyvin vaikea löytää moitittavaa. 7-tuumainen näyttö voi olla joidenkin makuun aavistuksen pieni, mutta samalla se helpottaa liikuttamista. Kun hintalappukin on kohdillaan, on kyseessä erinomainen valinta vuosikausiksi eteenpäin.

Kobo Libra Colour - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 229 €
• Myyntiin 30.4.2024
• Kobo Stylus 2 ja suojakotelo myydään erikseen

Kobo Libra Colour julkistettiin ja julkaistiin huhtikuussa 2024. Malli on saatavana mustana sekä valkoisena 229 euron suositushintaan.

Hinta on erittäin kilpailukykyinen, mutta matkassa on yksi mutka mukana. Laite ei nimittäin sisällä stylus-kynää, vaan erillinen Kobo Stylus 2 on ostettava erikseen muistiinpanojen tekemiseksi. Tämä rokottaa lompakkoa noin 70 euron edestä.

Vaikka lopullinen hinta täten nouseekin, on laite silti selvästi huokeampi kuin esimerkiksi Onyx Boox Tab Mini C, joka on ollut hyvän aikaa parhaiden värinäyöllisten lukulaitteiden listamme kärkinimi. Tosin se tarjoaa 7,8-tuumaisen ja kosketuksen voimakkuuden tunnistavan näytön, 64 Gt tallennustilaa sekä 5 000 mAh akun. Laitteet ovatkin hyvin erilaiset, joten suora vertailu ei ole reilua.

Kohtuullisempi vertailukohta onkin PocketBook InkPad Color 3, joka maksaa noin 329 euroa. Se ei kuitenkaan sisällä kirjoitusominaisuuksia.

Kaikkinensa Kobo Libra Colour tarjoaa edeltäjänsä tavoin hyvän vastineen rahalle. Hinta on vain muutaman kympin enemmän kuin Kobo Libra 2:lla, joten värien maailmaan hyppääminen on perusteltu valinta.

• Arvosana hinnalle: 5 / 5

Kobo Libra Colour - Tekniset tiedot

Kobo Libra Colour - Muotoilu ja näyttö

• Muotoilultaan identtinen Kobo Libra 2 kanssa
• 7-tuumainen E Ink Kaleido 3 -kosketusnäyttö
• Magneettinen kiinnityspaikka stylus-kynälle

Kobo Libra Colour on säilyttänyt Libra 2:n muotoilun. Tämä voi olla mallistoa aiemmin käyttäneille pettymys, mutta samalla jo vuosia markkinoilla ollut olemus on edelleen sangen toimiva. Ehjää ei tunnetusti kannata korjata.

Kevyt lukulaite on suunniteltu yhden käden käyttöä silmälläpitäen. Paksut reuna kaareutuu hieman kylkeä kohti, mikä parantaa entisestään otteen tukevuutta. Selustassa on lisäksi miellyttävä tekstuuri, joka jää tosin suojakoteloa käyttäessä hyödyntämättä. Selustaan asetettu virtapainike on sijoiteltu harkiten siten, ettei sitä paina vahingossa missään olosuhteissa.

Valmistaja korostaa tuotteensa olevan erittäin ekologinen valinta. Libra Colour on valmistettu 80-prosenttisesti kierrätetystä ja valtameristä kerätystä muovista.

Yksi merkittävimmistä onnistumisista koskee laitteen painoa. Kobo Libra Colour painaa suurentuneesta akusta huolimatta vain 199,5 grammaa. Kotelo ja stylus-kynä luonnollisesti nostavat lukemaa hieman, mutta muutos Libra 2:n 215 gramman massaan on silti merkittävä.

Muistikirjojen raapustelijat on huomioitu magneettisella stylus-kosketuskynän säilytyspaikalla. Erikseen myytävä lisälaite pysyy erittäin tukevasti paikallaan, eikä testijakson aikana tarvinnut kertaakaan pelätä sen putoamista saati katoamista.

Kynätelakan kohdalla on kuitenkin syytä huomioida, että se toimii ainoastaan Kobo Stylus 2 -mallin kanssa. Muut stylus-kynät saavat toki muistiinpanot kirjattua, mutta niiden säilytys vaatii toisenlaisen ratkaisun. USB-C-latausta hyödyntävä Kobo Stylus 2 mahdollistaa samalla paristoleikistä luopumisen.

Kuten nimikin antaa jo ymmärtää, merkittävin muutos koskee luonnollisesti näyttöä. Värillinen näyttö on edelleen aiempien Libra-lukulaitteiden tapaan 7-tuumainen, mutta paneelina on sama E Ink Kaleido 3 kuin esimerkiksi Onyx Boox Tab Ultra C:ssä ja Onyx Boox Tab Mini C:ssä. Näyttö mahdollistaa 4 096 eri värin toistamisen, mutta niiden kirkkaus jää kauaksi puhelimen, läppärin tai tabletin ruudun vastaavasta.

Tästä huolimatta kuva on värikkäämpi kuin kookkaammilla lukulaitteilla, vaikka paneeli olisi sinänsä sama. Tämä johtuu paremmasta pikselitiheydestä, mikä parantaa kontrastia. Väreillä pikselitiheys on 150 ppi, kun taas yksivärisellä näytöllä 300 ppi.

Siinä missä Onyx hyödyntää näytössään lasipintaa, Kobo on valinnut muovisen pinnoitteen. Ratkaisu on edullisuuden ohella hyvä lukukäyttöön, mutta kirjoittamiseen tottuminen ottaa hetken aikaa.

Kuten hintavammissa Kobo-lukulaitteissa, myös Libra Colourissa on käytössä ComfortLight Pro -valaistus. Se muuttaa valaistuksen sävyä vuorokaudenajan mukaan. Käytännön hyödyn huomaa erityisesti iltaisin, jolloin sinisen valon vähentyminen voi auttaa nukahtamisessa.

Mainittakoon vielä lopuksi, että saimme TechRadarilla käyttöön sekä mustan että valkoisen testiversion. Kansainvälisen toimittajamme kokemus valkoisesta värityksestä oli erittäin kiittelevä, eikä laitteen pintaan kertynyt juuri minkäänlaisia sormenjälkiä tai muita tahroja. Musta pinta ei ole aivan yhtä antelias, mutta sekin pysyy pääsääntöisesti varsin siistinä.

• Arvosana muotoilusta ja näytöstä: 4,5 / 5

Kobo Libra Colour - Käyttöliittymä

• Selkeä ja suoraviivainen käyttöliittymä
• Kaikki Kobon kirjoitusominaisuudet
• Muistiinpanot saa siirrettyä Google Driveen ja Dropboxiin

Kobon käyttökokemus on niittänyt vuosien saatossa ansaittuja kehuja. Se on suoraviivainen, helppokäyttöinen ja nopeasti selkärankaan iskostuva. Vaikka valmistajan tuotteisiin perehtyisi vasta ensimmäistä kertaa, oppii kaikki niksit alta aikayksikön. Samat kehut ovat yhä ajankohtaiset, vaikka mukana on yksi merkittävä muutos.

Alavalikon keskellä on nykyisin "Omat muistikirjat" -kohta. Se mahdollistaa omien muistiinpanojen tekemisen samoilla edistyneillä työkaluilla, jotka saivat meitä pitämään Kobo Elipsa 2E:ta parempana muistiinpanovälineenä kuin kilpeilevaa Amazon Kindle Scribea. Toki on samalla sanottava, että 7-tuumainen näyttö aiheuttaa erityisesti paljon ajatuksia raapustavalle omat rajoitteensa verrattuna 10-tuumaiseen Kobo Elipsa 2E:hen. Tämä on kuitenkin puhtaasti tottumiskysymys.

Toinen merkittävä muutos koskee värejä, emmekä tarkoita vain kirjankansia. Kun alavalikosta aktivoi haluamansa välilehden, muuttuu se mustasta ruskeaksi. Tällä on luotu mukavaa ja selkeyttävää tyyliä kokonaisuuteen, joka samalla selkiyttää sen hetkistä sijaintia.

Kaikkinensa Libra Colour on tyypillinen Kobo-tuote. Se tarjoaa kattavan formaattituen aika EPUB-tiedostomuotoa myöten, joka tuottaa Amazonin Kindle-leirissä suurta päänvaivaa. Oletuksena Kobo tukee 10 eri tiedostomuotoa, johon lukeutuu myös sarjakuvien sekä tekstien vaatimat vaihtoehdot. Mukana on lisäksi neljä eri kuvatiedostomuotoa. Valitettavasti äänikirjojen osalta vain Kobon oma vaihtoehto on tuettuna, joka tulee tarpeeseen Kobo Storesta tai Kobo Plussasta valittuja äänikirjoja kuunnellessa. Suomalaisittain on mukavaa, että mainittu kuukausimaksullinen Kobo Plus on täällä tarjolla. Näin ei ole alkuunkaan kaikkialla maailmassa.

Kuten mainittua, lukulaitteella voi kirjautua Dropboxiin tai Google Driveen kirjojen siirtämisen helpottamiseksi. Google-tuki on vielä verrattain uusi juttu, joten Kobo on sisällyttänyt erillisen PDF-ohjeen aiheeseen. Molempien pilvipalveluiden käyttäminen on tehty todella sujuvaksi kaikilta osin.

Emme ole vielä päässeet kokeilemaan muita värillisiä lukulaitteita hyödyntämässä E Ink Kaleido 3 -näyttöä tummassa tilassa, mutta Libra Colour tekee tähän viimein muutoksen. Se muuttaa ainoastaan tekstin värin, ei kuvia tai muistiinpanoja. Kotinäyttö on ja muistiinpanot näkyvät yhä valkoisella taustalla, joten ainoastaan e-kirjoissa tausta muuttuu mustaksi ja teksti valkoiseksi.

Jos et halua hyödyntää tummaa tilaa, valaistuksen lämpöä voi säätää mieluisaksi. Tämä voi tuntua oudolta, mutta sillä on konkreettinen hyöty. Säätö nimittäin vähentää sinisen valon määrää, mikä voi aiheuttaa nukahtamisongelmia yömyöhäisellä lukevalle. Lisäksi hämmästyimme miten kirkkaaksi Kobo Libre Colour parhaimmillaan yltää. Tältä osin se on selvästi samaan aikaan julkaistua Kobo Clara Colouria etevämpi.

Valaistuksen kirkkautta ja lämpöä voi säätää näppärästi näytön yläosan pikavalikosta. Kuten Libra 2:ssa ja muissa uusissa malleissa, halutessaan valoasetukset saa muuttumaan automaattisesti kellonajan mukaan. Kirkkautta voi muokata lennosta milloin vain pyyhkimällä ylös tai alas näytön vasemmassa reunassa.

Vaikka OverDrive poistui Libbyn tieltä sovelluskaupoista jo vuonna 2022, on se edelleen mukana kaikissa Kobo-lukulaitteissa. Käytännössä se mahdollistaa kirjastosta lainatun e-kirjan lukemisen lähtemättä mihinkään. Tarvitset vain kirjastokortin palvelun käyttämiseksi.

Pocket-sovellus on niin ikään integroitu Libra Colouriin. Selainlaajennuksella voi tallentaa verkkoartikkeleita luettavaksi myöhemmin. Tämä vaatii ainoastaan Pocket-tilille kirjautumisen.

Laite kääntää halutessaan ruudun automaattisesti vaaka- tai pystysuuntaan. Tämä voi olla hetkittäin ärsyttävääkin, sillä ominaisuus tuntuu rekisteröivän hieman turhan pieniä liikkeitä. Kannattaakin harkita näyttöasetuksen lukitsemista yhteen suuntaan.

On myönnettävä, että Onyx Boox -laitteet tarjoavat kattavammat kustomointimahdollisuudet sekä työkalut, mutta niiden tarpeellisuus on monille kyseenalainen. Kobo Libra Colour tasapainottelee oivallisella tavalla helppokäyttöisyyden ja monipuolisuuden välillä.

• Arvosana käyttöliittymästä: 5 / 5

Kobo Libra Colour - Suorituskyky

• Terävä näyttö hyvillä väreillä
• Tunnistaa kirjoituksen erinomaisesti
• Pääsääntöisesti nopea, mutta muutamat ominaisuudet aiheuttavat hidastelua

Uudet lisäominaisuudet vaativat aina veronsa, joten Kobo on lisännyt lisää suorituskykyä uusimpaan lukulaitteeseensa. Edeltäjän 1 GHz suoritin on vaihtunut Libra Colourissa 2 GHz prosessoriin. Lisäpuhti on pääsääntöisesti riittävää, mutta parissa tilanteessa tehovaje tai ohjelmisto on aiheuttanut lievää hidastelua.

E-kirjan avaaminen kotinäytöltä tai Omat kirjat -välilehdeltä vei hetkittäin hiukan tavanomaista pidempään aikaa. Tämä on tosin todennäköisesti ollut alun ongelma, sillä noin viikkoa julkaisun jälkeen homma toimii jälleen melko sujuvasti. Aivan salamana ruutu ei vaihdu, mutta ei odotteluajassa puhuta juuri sekuntia pidemmästä aikaa.

Kaikki muu toimii onneksi kauttaaltaan hyvin. Kirjoittaminen, piirtäminen sekä sivujen vaihtaminen pelittävät juuri halutulla tavalla.

Olemme päässeet aiemmin testaamaan 7,8-tuumaista sekä 10-tuumaista värinäytöllistä lukulaitetta, joten värisaturaation vajaus on tullut tutuksi. Libra Colour ylittää odotukset, mutta sen ansiot perustuvat ennen kaikkea verrattain pieneen näyttöön. Sen ansiosta pikselitiheys on parempi, mikä taas tuo kuviin ja enemmän tarkkuutta. 7-tuumainen ruutu ei ole optimaalinen sarjakuvien tai visuaalisten novellien lukemiseen, mutta parempi värisaturaatio tekee siitä tästä huolimatta monin tavoin kilpailijoitaan paremman vaihtoehdon. Jopa tekstin korostusvärit näyttävät kirkkaammilta.

Kobo on ollut aina hyvä tunnistamaan käsinkirjoitetut muistiinpanot, eikä asia ole muuttunut Libra Colourissa. Ominaisuus toimii ainoastaan erikoismuistikirjoissa, jolloin laite muuttaa käsinkirjoituksen konekirjoitukseksi. Se mahdollistaa myös osioiden, kaavioiden ja yhtälöiden lisäämisen. Jos sanantunnistus menee pieleen, on syytä katsoa itseään peiliin ja pohtia käsialansa luettavuutta.

Parantunut suoritin vaatii tietysti akulta enemmän. Kobo on vastannut huutoon kasvattamalla Libra 2:n 1 500 mAh akun Libra Colouria varten 2 050 mAh kapasiteettiin. Sen ansiosta laite jaksaa 14 tunnin käyttöajan. Lepotilassa vempain jaksaa viikkoja.

Lukulaitetta käytettiin testijakson aikana hieman satunnaisesti eli keskimäärin vain noin 45 minuutin ajan per päivä. Paketista otetussa Libra Colourissa oli 82 % akkuvaraus ja se putosi käytön avulla kahdessa viikossa 19 prosenttiin. Lukemaa voi pitää hyvänä, sillä testijakson aikana luettiin, kirjoitettiin, kuunneltiin Bluetooth-yhteydellä äänikirjoja ja tehtiin kaikkea muuta mahdollista. Myös Wi-Fi-yhteys oli jatkuvasti päällä.

Lisäpuhtia saa USB-C-latauksen ansiosta todella nopeasti. Tosin tämänkin mallin kohdalla varaus pitkälti pysähtyy 96 prosenttiin. Nousu 19 prosentista 96 % kesti 55 minuuttia, minkä jälkeen viimeiset pykälät veivät peräti 45 minuuttia. Tämä on toisaalta ärsyttävää, vaikka se säästäneekin akkua pitkällä tähtäimellä.

• Arvosana suorituskyvystä: 5 / 5

Kannattaako Kobo Libra Colour ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Kobo Libra Colour - Vaihtoehtoja

Vaikka Kobo Libra Colour on mielestämme valmistajan tämän hetken paras lukulaite, ostopäätöstä tehdessä on hyvä miettiä myös vaihtoehtoja. Nämä kaksi mallia tarjoavat hyvän vaihtoehdon: